Täällä se sama jono liikkuu 0,9-1,5% vuotuista vauhtia eteenpäin. Mikäli hinta nousee reippaasti otetaan vähän isompi askel yhtenä vuonna. Missään vaiheessa se jono ei seiso. Eikä koskaan sitä 70 vuotta! Täällä se saantokin on suurempi, kasvu on suurempi ja hintakin vielä parempi. Harvennustulot näiden päälle. Kyllähän sitä itseään huijaa jos korkoa ei huomioi. Mutta aina täytyy myös muistaa, että 4% on vähän eri summa jos se lasketaan eurosta tai sitten kymmenestä eurosta.
Lappalainen Sanna; Kuitupuun kysyntä 1900-luvulle tultaessa muutti metsänkäsittelytarpeita. Määrämittaharsinnan laajentaminen tukinharsinnasta pienempiin puihin ja tukin läpimittavaatimusten pieneneminen johti metsien hävittämiseen.
Metsän hävityksen perusteet löytyy sellunkeittäjistä ja heidän osakkeen omistajistaan…. muistelen tämänkin jo sanoneen muutaman kerran.
Jospa siinä sinun näkemässä opinnäytteessä oli se hevonen aiheuttanut vääristymän tulokseen eikä siksi paljastunut oikea tieto. Minun kaverina oli ”sotaveteraani” hevonen. Se oli oppinut perus lintsauksen armeijassa. Osasi myös avata avaimesta kierrettävän lukon jolla sai aitan oven auki.
Puuki ole ihan huoletta kun jyräytät tukkipuita ketoon ja teet hyvän tilin ei ne metsät siitä katoa päinvastoin. Speden sanoin ei niillä prosenteilla saa kaupasta mitään. Tulosvertailua helpottaa, ottaa vaikka kuinka kauan kuluu metsän tuotolla tuplata pinta-ala tai kauanko kuluu, että kaik on mänt!
Kyselit osoitettani. Hoitelen kolmea palaa metsää, sanotaan, että ”Länsi-Siperiassa” Fin. Puumalan tasalla. Tundra on sulaa ja kesät ovat kuumia.
Edes vuoden 1948 julkilausumassa, jossa harsinta julistettiin sopimattomaksi metsän käsittelytavaksi, ei vielä suositeltu avohakkuita ja metsänviljelyä, vaan luontainen uudistaminen oli julkilausuman kirjoittajien suosittelema vaihtoehto.
Luontaista uudistamista on suositeltu aina, jos sille on olemassa edellytykset. Ongelma onkin edellytysten tulkinnassa. Liika optimismi helposti kostautuu ja johtaa huonoon uudistumiseen ja pahimmillaan erittäin suuriin kuluihin ja työmäärään. Parasta mitä suomalaisille metsänomistajille on tapahtunut on se, että valtakuntaan saatiin jo aikoinaan luotua toimiva siemenhuolto, taimituotanto ja alkuperien jalostus. Myös maanmuokkausmenetelmät ovat kehittyneet hyvin toimiviksi. Näillä keinoilla voidaan turvata kaikkien metsämaapohjien uudistaminen koko valtakunnan alueella. Näistä pitkäaikaisista ponnisteluista voimme olla aidosti ylpeitä, vaikka tietyt tahot niitä arvostelevatkin.
Pukkalan porukat eli Arvometsä on jo tullut nykyaikaan.United Bankersin nyt siemenpuuasentoon hakatut aukot(pienimmätkin) on varmuuden vuoksi äestetty.Vielä viisi vuotta sitten Arvometsän työnjohtaja kertoi siemenpuuasentoon hakkaamisen olevan heillä kielletty.Ehkäpä taimettumisen lainalaisuudet vielä joskus valkeaa Perkollekin.
Siitä 1900-luvun alkua aiemmasta metsien tilasta oli ketju aiemmin ja muistaakseni melko yksimielisesti päädyttiin siihen, että ei ollut silloin kovin hyvässä mallissa metsät Suomessa .
Tilastoista löytyy hyvin metsätietoja inventointien alettua 1921-24 aina nykypäivään asti. Kokonaiskasvu ja metsien puumäärä on lisääntynyt paljon vaikka velivenäläinen veikin välillä ison osan Suomen metsistäkin itselleen (Kun siellä oli kait niin ahdasta ja liian vähän maata).
Puumäärä lisääntyi nopeitten -70-luvun alusta alkaen niin, että hakkuusäästön kok. määrä on ollut, puun käytön lisääntymisestä huolimatta, jatkuvasti noususuunnassa. Lisääntynyt n. 20-30 milj mottia/vuosi . Se on ollut muuten hyvä suunta mutta hiilitase ja tukkipuun kasvatus kärsii , kun harvennuksia ei tehdä tarpeeksi. Tilanne voi muuttua taas huonompaan suuntaan, jos metsänkasvatuksesta liian vähän ymmärtävät saa päättää m-asioista. (Lukijain kuvissa esim. näkyy tuloksia jk:n kokeilusta väärissä kohteissa.)
Luontaiseen uudistamiseen kuuluu sp-hakkuu, kaistalehakkuu ja suojuspuiden käyttäminen. Suojuspuiden käytöstä kuusikoiden uudistamisessa(on usein lähinnä nykyistä jk:n hakkuuta) pitkälti luovuttiin sen epävarmuuden takia aikoinaan.
Eräällä palstalla, jonka ostin oli tehty siemenpuu- tai suojuspuuhakkuu kuusia jättäen. Ostin palstan parikymmentä vuotta tästä. Aika paljon oli kuusia mennyt nurin mutta pystyssä olevat olivat komeita ja järeitä. Pohja oli osin MT, osin OMT ja sijainti Etelä-Suomi.
Silmiinpistävää oli, että kuusentaimia ei ollut juuri syntynyt. Kaikenlaista lehtipuuta kyllä oli, tosin vähän aukkoisesti. Voi olla, että sp-kuusia olisi pitänyt jättää tiheämmin ettei aluskasvillisuus lähde käsistä, tosin tuuli oli tässäkin tapauksessa vaikuttanut tiheyteen.
Lappalainen Sanna; Kuitupuun kysyntä 1900-luvulle tultaessa muutti metsänkäsittelytarpeita. Määrämittaharsinnan laajentaminen tukinharsinnasta pienempiin puihin ja tukin läpimittavaatimusten pieneneminen johti metsien hävittämiseen.
Voidaan tarkastella toisinkin. Kuten hyvin tiedetään, niin 1900-luvun alussa massateollisuus oli vähäistä, joten sen vaikutus metsien käyttöön oli myös vähäistä. Kaupungistuminen lisäsi polttopuun kysyntää, mikä näkyi esim edustamani tilan alueelta 1916-20 suoritettuina massiivisina halkohakkuina.
Tukkipuiden läpimittavaatimuksen pieneneminen johtui aivan yksinkertaisesta syystä. Esin 1930-luvulle tultaessa meidän metsistä ei löytynyt kuin minimikokoista eli 4,80 metrin korkeudessa 6 tuumaista puuta. Jos halusi jotain sahata, joutui tyytymään tällaisiin. Siis syynä oli aiemmin tehdyt metsien hoidot tai oikeammin hoitamattomuus.
Kuten tiedetään kestää kymmeniä vuosia kauemmin kasvaa jatkuvan kasvatuksen mesässä tukkipuuksi. Jos oli sattunut syntymään metsäpalon jälkeen tai muuten kunnon taimikko, niin sitä harvennettiin yleensä vain. kun tarvittiin jotain käyttöpuuta, esim heinäseipäitä. Harventamaton taimikko tuottaa varsin hitaasti puuta. Omakohtainen kokemus. Elokuussa 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntyneet männiköt olivat vielä 50 vuotta myöhemmin osittain alle 10 metrisiä. Ensimmäiset harvennukset tehtiin vasta 60-vuotiaisiin metsiin. Nythän 45-50-vuotiaat männiköt on harvennettu jo 2 kertaa.
Toki oli laajoja alueita, joilla ei ollut kysyntää enempää kuitu- kuin halkopuullekaan. Näillä metsät saivat yleensä kasvaa omillaan, mistä seurasi hidaskasvuisuutta, mikä taas vähensi tukkituotantoa.
Kuiduttavan teollisuuden mukanaan tuoma pienimittaisen harvennuspuun kysyntä on aivan oleellisesti parantanut metsätalouden edellytyksiä ja kanattavuutta. Sen ansiosta metsissämme kasvaa nyt runsaasti järeää tukkipuuta.
Edes vuoden 1948 julkilausumassa, jossa harsinta julistettiin sopimattomaksi metsän käsittelytavaksi, ei vielä suositeltu avohakkuita ja metsänviljelyä, vaan luontainen uudistaminen oli julkilausuman kirjoittajien suosittelema vaihtoehto.
Tuolloin taimien kasvatus oli vähäistä. Samoin metsänviljelylle tärkeä metsätieverkosto puuttui. Liikkumisvälineinä oli jalkojen lisäksi sukset ja polkupyörät. Eivät olisi päässet metsurit työmailleen. Paljasjuuritaimien kuljetus kasvukuntoisina olisi ollut epävarmaa. TYövoimankin saanti oli vaikeaa. Kesäaikana kaikki työvoima tarvittin uudisrakennushommiin. Talvirakentaminen oli vielä kehittymätöntä.
Oleellista oli kuitenkin suunta. Tiedettiin, että entinen systeemi vie Suomen metsät tuhoon. Hämmästyttävän nopeasti alettiin todella viljellä metsiä. Tuli kaivinkoneita. Tulivat pottiputki ja pottitaimet. Joka paikkaan yltävä tieverkosto helpotti puutavaran pääsyä maailmalle. Samoin se ratkaisevasti helpotti uuden metsän kasvatusta.
On todellinen kasvun ihme kuinka Suomen metsäteollisuus on kehittynyt täältä takamailta globaaliksi toimijaksi ja sen vanavedessä on etenkin Suomen metalliteollisuus vallannut laatutuotteillaan markkinoita kaikkialla. Kaikki tämä samaan aikaan, kun Suomen metsien kasvu on tuplaantunut ja puuvaratkin lisääntyneet merkittävästi. Kyllä ihmetteisivät ne julkilausuman allekirjoittaneet sitä, millainen vaikutus sillä on ollut.
Voi niillä muilla arvoilla olla jopa suurempi merkitys mitä Anneli arvioi…,helposti eteläisessä Suomessa sen verta mitä metsän arvo on vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalla kokonaisuudessaan…,oman arvion mukaan jopa pelkästään metsästäjät nostattavat metsien arvoa 500-1000€/ha…,toki heitä kiinnostavat jostain syystä kuusivaltaiset nuoret metsät…,toisaalta minun etäpalstan toinen puolisko joka sijaitsee entisellä Uudellamaalla ,joka on etupäässä Hirvien raiskaamaa..männykköä…toisaalta löytyy avokalliota mihin on kiva Helsinkiläisen pystyttää teltta viikonlopuksi..,niin uskon että Annelin myötävaikutuksesta,se saataisiin myytyä n.5000 €:n ha hinnalle jollekin luontoihmiselle…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.