oksapuulla aiheellinen huomio. Entäs jos osa meistä haluaa pitää rahansa nimen omaan metsässä, vaikka sieltä ei saakaan sitä parasta tuottoa rahoille? Mitäs RR siihen sanot? Osa voi jopa mennä vielä pitemmälle: haluta metsästä ihan muita hyötyjä kuin ensisijaisesti rahaa.
Tällaisena epävarmana aikana metsäsijoitus on hyvää riskien hajauttamista.
Kuten edellä AJ kirjoitin, on erinomainen asia, että metsänomistaja saa itse päättää, minkä arvon hän millekin tekijälle antaa.
Puuntuotoksen voimakas korostaminen vain juuri AJ kertoo taloudellisesta pyrkimyksestä ja jos taloudellista tekijää korostetaan, korko on mukana. Suuntaan ja toiseen. Jos korko on nolla, panostukset puuntuotokseen kasvaa tietysti voimakkaasti ja metsät ovat markkinoilla halpoja. Meillä on vain kymmeniä vuosia annettu ymmärtää, että puuntuotos on kannattavuuden synonyymi, mitä se ei ole. Puuntotokseenhan täällä koko ajan vedotaan, kun arvioidaan jatkuvaa kasvatusta.
Jos kirjoitat tänne korosta, se ymmärretään vain yhdellä tavalla, vaikka ei puolella sanalla viittaa mihinkään kasvatusmenetelmään. Miksi?
Korkotekijä on ollut koko ajan mukana ainakin omissa laskelmissani jk:n ja tasaikäisen metsänkasvatuksen vertailuissakin. Kyse on siitä toimiiko metsänkasvatustapa ja miten hyvin, ja missä olosuhteissa se ehkä toimii ja missä ei. Mahdollista hyvää arvokasvua pitää verrata siihen mitä samoilla tekijöillä tapahtuu toisessa vaihtoehdossa. Jos kuutioita vähemmän kasvavan metsän arvokasvulisä ei riitä vastaavan kasvupaikan paremmin kasvavan metsän tuoton peittoamiseen (samalla korkokannalla laskettuna , molemmat menoineen ja tuloineen) , niin silloin se on tod.näk. taloudellisesti huonompi ve.
Metsätilojen koviin hintoihin on ainakin kolme mahdollista selitystä, ehkä muitakin:
1. Metsässä nähdään muitakin arvoja kuin puuntuotanto.
2. Korkovaatimus on alhainen.
3. Metsä nähdään riskiä hajauttavana sijoituksena.
Uskoisin että paras puhtaan puuntuotannon taloustulos saavutetaan yhdistelemällä eri kasvatusmalleja, mutta mikä silloin on optimaalinen jk:n osuus, sitä en tiedä.
Eiköhän se optimaalinen jk:n ossuus ole riippuvainen niin monesta eri paikallisesta tekijästä, että mitään tiettyä osuutta ei voi edes määrittää. Ei ainakaan ellei ole metsäsuunnitelma nokan alla ja/tai metsämaa saappaiden alla
Kyllä metsien muilla arvoilla on minimaalinen merkitys hinnanmuodostukseen. Sikäli kyllä, kun ”tunnesyistä” suurin osa metsistä siirtyy perintönä. Tuskin AJ olisi ostamalla tullut metsänomistajaksi, jos oikein tulkitsen.
Kai nyt hinnanmuodostukseen vaikuttaa lähinnä taloudelliset syyt ja tässä tilanteessa se, että korkotaso on aivan poikkeuksellinen. Ainakin, kun sitä verrataan menneeseen aikaan, ties kuinka pitkälle. Kukaan ei edes unta nähnyt 90-luvun lamassa, että viitekorot voivat olla joskus negatiivisia.
Sinänsä humoristista, että silloin kun koroilla oli raju merkitys, niitä ei voinut ottaa huomioon, niin kuin olisi pitänyt. Nyt kun korkotilanne on tämä, metsänomistajalla on oikeus huomioida se haluamallaan tavalla.
Annelille harmiksi pitää tämä kuvata. Puuki, olen melko varma ettei se opinnäyte kestänyt edes kymmentä vuotta! Laki sen jo kielsi. Olen toistanut näitä, mutta kerran vielä.
Kerta kasvatuksella on esimerkki Venäjän tullitarkastuksessa, se seisoo. Vapaavirtaus on sitä, että jono kulkee esim lentoaseman henkilötarkistus jossa on monta asiaa samanaikaisena käytössä.
Pitämällä arvokasvuun parhaiten sopivaa puustoa metsässä jatkuvasti, olipa menetelmä mikä hyvänsä kuinka se syntyy on se nykyhinnoilla muita parempi oppi taloudelliseen tuottavuuteen. Myyntiin ei tarvitse pitkiä jaksoja jolloin on mahdollista hyödyntää hinta. Erilliset aukot toimii kasvamatta, kuin ryssän tulli. Pitkät jaksot jos liikahtaa, ( 70 v ) on odottelua.
Korkoihin ja pankkeihin en puutu ne ovat vakuutusyhtiöiden lailla ”ryöstöyrityksiä” mielestäni. Eivät tuota näkyväistä kappaletta eikä terveyttä.
Vapaankasvun metsä on mukava ja viihtyisä monella tapaa eikä kuluta !
”Uskoisin että paras puhtaan puuntuotannon taloustulos saavutetaan yhdistelemällä eri kasvatusmalleja, mutta mikä silloin on optimaalinen jk:n osuus, sitä en tiedä.”
Siihen mukavuuteenhan se perustuu jk:n käyttö pääasiassa. Paremman kannattavuuden perustelu ei toimi pääsääntösesti kuin heikkokasvuisilla kasvupaikoilla. Ja miksipä ei kannattaisi esim. talon lähellä maisema & lintumetsän kasvatus mutta ei yleensä taloudellisilla tekijöillä perusteltuna. En minäkään ole hakuuttanut ympäristön metsiä aukoiksi. Mukavampi laittaa linnunpönttöjä metsään jossa on korkeita puita. Joskus jopa aukko voi olla ympäristön hoitoa. Jos avautuu näköala vaikka järvelle, niin sehän on mukavan näköistä .
Ja se opinnäytetyö on tarkastettu ja oikeasti on tehty ko hakkuuta 60-luvulta asti. Mh:n tekijä oli lopputyön tekijän ukki. Itsekin Perko muistaakseni kerroit tehneesi 60 vuotta jk:sta. Miten siihen ei viranomaiset ole puuttuneet ? Vai kerrotko ihan satuja täällä ? Onko metsäsi Suomen puolella ollenkaan ?
Pienaukot toimii usein vielä hitaammin kuin se ryssän tulli. Taimikot kasvaa kiihtyvällä vauhdilla puuta mutta rehevä pienaukko kasvaa useimmiten vain heinää ja joskus paremmassa tapauksessa myös vattua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.