Muutin tänne nämä vertailuni etteivät  istutus rivit sekoitu.

”Monet meistä on jo otattaneet melko pitkälle selvää itse”  Näin on Puukin kanssa otettu,  arvelen, että on moni  perehtynyt meitä perusteellisemmin metsätulojensa optimointiin. Sen perusteella suunnittelevat tulevaisuuden hakkuun menetelmät.  Olen seurannut yhtä kohtaa 60 v . Myrskyjen  mukana  se on ollut tuota vapaata ja  tuottaa hyvin.

Hyväksytyllä jk:n –  ja vapaassa tyylissä on se hyväpuoli, että sillä saadaan kuin kolmiloikassa ottaa vauhtia  ja  ensimmäisen loikan jälkeen on mahdollista myydä jo sahatukkia ( se referens € ). Vastaavasti aukkotamppaus tuo mieleen  vauhdittoman kolmiloikan kaikki kolme ponnistusta   vielä 15 km juoksun päälle ja huiliajaksi istutusta. Eikä siitä just kannata referenssiä tehdä sillä edessä odottaa hoitamaton ryteikkö.  Kummankin hypyt pitää hyväksyä, olen sitä mieltä.

…arvelen, että on moni  perehtynyt meitä perusteellisemmin metsätulojensa optimointiin.

On varmastikin noinkin.    Minä olen  perehtynyt vuosien mittaan pääasiassa erilaisiin metsänkasvatuksen kannattavuuden  teorioihin, laskelmiin  ja niiden sopimiseen käytäntöön myös osin kokeilemalla omalla metsäpläntilläkin  juuri sinne sopivia eri tapoja.  Ei kukaan hallitse täysin esim. metsänkasvatusta eikä niitä teorioitakaan mutta tutustumalla niihin kunnolla tutkimusten ja käytännön & opiskelun kautta oppii yleensä aina jotain uuttakin.  Joskus nuorena olin ihan hyvä esim. matematiikassa. Vanhempana on varmaan ruostetta tullut jostain päänuppiin , kun ei ihan yhtä hyvin laskut aina suju kuin silloin joskus 18 kesäisenä kun oli yo-kirjotukset mutta kuitenkin tyydyttävän hyvin onnistuu vieläkin useimmat faktojen tarkistukset,   jos on vaikka mat.laskemisesta kysymys.  Ja jos erehtyy niin melko usein löytyy nettia-aikana joku pätevämpi korjaamaankin , ja vielä useammin niitä jotka ei osaa korjata selvää asiaa jossa ei korjaamista ole  vaikka kuinka joku yrittäisi omasta mielestään löytää  sitä korjattavaa.

Moni muukin on tietysti perehtynyt aiheeseen. Esim. eräs lopputyön tekijä amk:ssa teki tutkimuksen oikeasta jk:n kohteesta jota oli hoidettu taiten sääntöjen mukaan alkuun hevospelillä 60-luvun alusta lähtien optimiolosuhteissa. Silti lopputulos osoitti jk:n häviävän kannatuksessa tasaikäiselle kasvatukselle. Eikö ole ihmeellistä ?

Pooki löytänyt oikean tiedonlähteen eli hevosmiesten tietotoimisto.

Minä en ole kyennyt ymmärtämään sitä, miksi keskustelua on tällaisella paatoksella menetelmistä käytävä. Mitä ilmeisemmin paatos johtuu keskustelijoiden omista intresseistä. Minusta on erinomainen asia, että metsänomistaja voi itse ratkaista minkälaista menetelmää käyttää.

Kuten olen moneen kertaan sanonut, keskustelijoita olisi paljon helpompi ymmärtää, jos tietäisi kenen leipää kukin syö. En voi olla hämmästelemättä, että joku  rinta rottingilla ottaa kantaa metsätalouden kannattavuuteen ja koroilla ei kuulemma ole mitään väliä. Jo kohtalaisen vähilläkin  älyn lahjoilla luulisi jokaisen ymmärtävän, että näin kauaskantoisissa investoinneissa jos missä koroilla on ratkaiseva merkitys. Jokainen taloudellisesti ajatteleva pyrkii pitämään pääoman siellä, missä se näyttää tuottavan parhaiten.

Puun tuotoskeskustelu on kokonaan eri keskustelu kuin keskustelu toiminnan kannattavuudesta.

Korko on tärkeä asia, mutta ensin pitää tietää, miten metsä kasvaa ja uudistuu. Kun katsoo esim. viime aikojen lukijoiden kuvia, tietty paatos on täysin ymmärrettävää. Jaksollisen ennustaminen on suht helppoa verrattuna jatkuvan, jossa näyttää olevan laskennan perusteena lähinnä toteutumatta jääneet toiveet.