Onhan se hyvä, että on pioneerejä jotka uskaltavat ja ennen muuta ymmärtävät toimia toisin. Pystykauppa on jo vuosikymmeniä nostanut työnhintaa, sen osalta käyrä osoittaa ylöspäin. Vastaavasti puunhinta on laskenut, käyrä osoittaa alaspäin.
Työnhinta nostaa raaka-aineen hintaa, mutta perinteisesti ei ole tehnyt sitä metsänomistajalle. Tekee sen myös metsänomistajalle, on vaan uskallettava ja ymmärrettävä toimia toisin.
Miten se pystykauppa nyt työnhintaa nostaa ? Eiköhän syynä kuitenkin ole meidän veroratkaisut sekä tehdyt työehtosopimukset. Hyvinvointi valtiolla on aina oma hintansa.
Itseasiassa voi olla niinkin että työnhinta laskee raaka-aineen hintaa varsinkin kun sitä on hyvin tarjolla.
Joovain..” Mehtäukko on tavoilleen uskollinen, ei tiedä mistä kertoisi?” Mitä sinä nyt taas alat hourata? Olet itse esittänyt LV:n ja omia viisauksiasi, joita ei kukaan ole ymmärtänyt. Mehtäukko on ampunut niitä siivettömiä suutareitasi alas kuorma kaupalla. Siihen tässä on joutunut puuttumaan, kun propaganda on voimallista!
Joovainin liittolaisen RR tulkinnat näistä postauksista ovat kuin itse ilmaisemansa..” eikä ehkä koulutustakaan, josta paukkuja moisiin pohdintoihin…”Mikä sinä olet keskustelupalstalla päättelemään kenenkään koulutuksia? Loppuhan tuosta oli täyttä potaskaa, jossa ”motteja tulee joutuin mittariin”!!
Kustannusten nousuun kiinnitettiin vakavaa huomiota jo ennen 90 luvun lamaa ja puulle kilpailukykyistä hintaa. Toive ei kuitenkaan toteutunut, mutta onhan jalostushyöty saatu ja useinmiten bulkkihinta metsänomistajalle. Tiedä sitten tuosta hyvinvoinnin hinnasta, jostain sekin on puristettava.
”Kustannusten nousuun kiinnitettiin vakavaa huomiota jo ennen 90 luvun lamaa ja puulle kilpailukykyistä hintaa”
Kyllähän siinä niin kävi, että kustannusten nousu laitettiin ”kuriin” 90-luvun laman jälkeen. Siihen asti oltiin reilusti jäljessä esim. Metsätehon ennusteita puunkorjuun koneellistamisasteesta, mutta em. laman jälkeen toteutunut käyrä ja ennustekäyrä ”löysivät” toisensa hyvin nopeasti. Näyttää myös siltä, että Jovainilla ei ole minkäänlaista realistista näkemystä puunkorjuun todellisista kustannuksista, mutta eipä se juuri poikkea tämän palstan lähinnä eläkeläisten ajanvietteenä käytävien keskusteluiden asiantuntemuksen tasosta muutenkaan.
Kysymys ei ollut puunkorjuun koneellistamisasteesta, ei myöskään urakoitsijoiden kilpailun kautta hankkimista korjuun yksikköhinnoista. Vaan metsätalouden ja puunkorjuun todellisista kustannuksista suhteessa puunhintaan.
Tämä ei ole hyökkäys ketään vastaan, mutta tuohon mainittuun aikaan 90-luvulla ja viimeitään laman aikana käsiteltiin aihetta laajasti ja uutisoitiin kyllä. Metsäpäätä koskien valtiovallan taholta esitettiin mm. tutkimustietoa kustannusrakenteeseen selvittämiseksi.
Laman aikana ja sen jälkeen tehtiin kyllä palkoissa nollaratkaisuja ja vaadittiin jopa miinuskirjauksia. Perusongelmaa ne eivät kuitenkaan ratkaisseet, eli saada tasapainoon, sen paremmin metsätalouden kustannusrakennetta kuin yhteiskunnan tilannetta. Korkeintaan, mikään kun ei tunnu riittävän, onhan ”hyvinvointia” saatu lisättyä mm. avohakkaamalla ja lisää velkaa ottamalla.
Sinä Joovain kun työnnät asioita muka eteenpäin narulla työntämällät LV:n viitoittamaa kärritietä pitkin, hänhän tuomitsi metsätalouden koneellistumisen maaseudun tuhotyöksi. Jutut löytyvät edelleen. Nyt kertoilet, että koko jaarituksissasi ”ei ole ollut kysymys puunkorjuun koneellistamisasteesta…”
Ja mitä vielä!!?
…”ei myöskään urakoitsijoiden kilpailun kautta…”jne.
Vaikea mehtäukon on torjua LV ajankohtaisia tutkimuksia, jotka ovat täyttä tavaraa vielä tänäkin päivänä. LV ei ole torjunut metsätöiden koneellistamista, päinvastoin, on toiminut koneellistamisen puolesta. On kyllä tehnyt vertailevan tutkimuksen metsätöiden koneellistamisesta. On sivunnut suurta muuttoa, mutta on myös selvitellyt toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteita ja puunkorjuun rationalisuutta. Mitä vielä. Olet ilmeisesti siellä omassa kuplassasi ja et kykene tai et halua nähdä asioita laajemmin. Metsätaloudessa on paljon muutakin elämää, ei vaan se sinun klusterisi.
Raimo Asikainen kommentoi uutista FB-ryhmässä Metsäasiantuntijat.
Tuoreen ja sitä rehevämpien virkistysmetsien toimenpiteenä saattaa toimia, kun maanomistaja hyväksyy taloudellisen menetyksen pitkällä aikavälillä. Aika monta ns. jatkuvan kasvatuksen leimikkoa on tullut päätehakattua omalla metsämiesuralla, kun kuusikot on 60 – 80 vuoden aikajänteellä lahonneet pystyyn. Lahoaminen näyttää johtuvan siitä, kun jatkuvan kasvatuksen hakkuutekniikkaa käytettiin sotien jälkeen sotakorvausten maksuun. Monta kuusikkoa sai yläharvennuksen ja vieläpä hellävaraisella hevoskorjuulla, missä puutavara vedettiin yksitellen pois metsästä.
Taloudellinen menetys on näissä itse hakkauttamissani kohteissa melkoinen. Puutavaran arvo on romahtanut varmaan 30%:iin siitä, mitä se voisi olla, jos metsiä olisi kasvatettu täysipuustoisena. Vertailukohtana voi käyttää naapurin metsää, missä toimenpiteet on tehty eri tavalla. Tämä ei ole tutkittua tietoa vaan oma kokemus, mitä on ideologialla kovin hankala pois selittää. Monilta nuorilta kavereilta kokemusperäinen tieto puuttuu, eivätkä ole viidenkymmenen vuoden päästä vastaamassa päätöksistään, kun tilanne alkaa konkretisoitua. Samoin metsäkoulussa ei osata kertoa kaupunkien ja seurakuntien julkisoikeudellisesta asemasta, mikä tarkoittaa sitä, että yhteistä omaisuutta ei saa hukata tai hoitaa huonosti.
Viranhaltijalla on vastuu omaisuuden hoidosta, mutta tuskinpa metsänhoitoa koskevien pitkän aikavälin epäonnistuneidenkaan päätösten perään kysellään. Niistä vaietaan tai pyyhitään villasella sitten, kun on sen asian aika. Näin on toimittu näilläkin vuosikymmenillä. Metsän tulee säilyttää vähintään pääoma-arvonsa ja mieluummin myös kasvaa koko ajan lisää. Myös sertifioinnit edellyttävät sitä. Monimuotoisuuden vaalimiseen on paljon muitakin keinoja kuin taloudellisen pääoman haaskaaminen, mikä on monelle metsänomistajalle tärkeää.
Siinähän tuota on Asikaiselta konkreettista kokemusta aiheesta, josta täällä jotkut loihe lausumaan aivan puuta paskaa. Siis sen verran huono on ollut ukoilla mielikuvitus, kun monelta taholta on nähty jk:n toivottomuus leipälajina.
Tuo Jovainin 10.10 antama ”vastine” on niin naurettavaa sopertelua, jossa taas kerran koettaa luikerrella väitteistään.
Tuota ”ajankohtaista” t u t k i m u s t a voi jokainen tavata otsikolla: Metsäkone on ruhjonut maaseudun elinkeinot.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 2,399)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.