”Semmoinen sanonta on että ”sian kärsän tonkasu syksyllä on parempi kuin kyntö keväällä”.
”Sian tonkima syksyllä on parempi kuin miehen kyntämä keväällä”
Koskee varmasti savimaita, joissa kapilaarinen vedennousu katkeaa täysin ja maa kuivuu ” tiiliskiveksi” eikä muokkaannu. Talvella routa rikkoo rakenteen ja maa asettuu, jolloin kosteus nousee pintaan asti. Sama mätästyksessä, liian kuohkeat mättäät lätsähtävät talven vaikutuksesta, jolloin taimet eivät jää ”ilmaan”, vaan juuri saa koko ajan pohjakosteutta.
Muistan lukeneen, että metsän kunttakerroksen alla on tiivistynyt kerros johon on rikastunut raskasmetallit jopa usean vuosisadan ajalta. Jos ne siitä pölläytetään pintaan niin niillä on kasvua heikentävä vaikutus. Tätä epäilivät syyksi heikkoon starttii niillä vahvasti auratuilla rinteillä. Voisko se olla sitä tekeytymistä.
Yks hölmöys oli paketoidut taimen juuret. Niinkuin Jätkä kertoi Lapissa on toisenlaiset lahottajat ja mirobit kuin etelässä, siksi enson pahviin tehyt paakkutaimen juuret eivät tulleet ulos paketista, pahvi piti pintansa. Tais olla miljoonia silloinkin pelissä. Onneksi oli vanhat rahat. Ehkäpä tämäkin laboratori kokeilu jollain muotoa kelpaisi ennätysten kirjaan ja toisi Lappiin lisää plussaa.
Peltojen kyntämisellä halutaan hävittä edellistä kasvua, rikkaruhoja ja routiminen murentaa savimaita helpommin muokattavaksi. Kyntö on kaksipiippuinen juttu. savimaan kynnöksestä haihtuu hiilidioksidia ja synttyy hiilikatoa maahan. Toinen, ne mikrobit ja matoset joutuu vääriin kerroksiin eikä matosten reijät säily jos maa liettyy. Tänä talvena niin on käynyt monella pellolla.
Puuki: ”Kaikelle kasvulle pitäisi olla aikaa ja mahdollisuus jättää välivuosia. Sama pelloilla . Joskus ennen osasivat antaa maan levätä ainakin yhden vuoden pidemmän kasvujakson jälkeen jonka jälkeen kasvu oli taas parempaa. Sekin on unohtunut miltei kokonaan tehokasvatuksen aikaan muilta kuin luomuviljelijöiltä.”
Nyt tarkkana. Peltoviljelyssä ei ole kyse välivuodesta kasvussa. Ellei maaperä kasva, se on kuollut ja sehän ei ole tavoite. Kyse on siitä, että yksi laji valtaa koko alan ja se yksipuolistaa maaperää. Välivuosi antaa siis mahdollisuuden muiden lajien kasvuun, jolloin muillekin mikrobeille ja sienille tulee paremmat olosuhteet eli maaperän tuottokyky säilyy, eikä ala taantua.
Metsän puiden osalta tuo tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että pitkän kuusikkovaiheen jälkeen paikalle syntyy pioneerivaltainen lajisto.
Välivuodesta puhuminen ehkä kertoo siitä, että ihminen tuijottaa omaan napaansa ja ajattelee kasvulla esim. viljalajikkeen kasvua. Biologia toimii vähän eri ajatuksella kuin ihminen. Metsässä puolestaan avohakkuun jälkeen ei välivuotta tarvita, koska taimikon kasvuvoima on useita vuosia olematon verrattuna varttuneesen metsään.
Jos oikein ymmärsin mitä jätkä yritti tekeytymisellä selittää, varmasti pitää paikkaansa. Ihan varma en ole siitä, meneekö tuossa kaksi asiaa sekaisin. Mikrobitoiminta vilkastuu ja sillä on omat etunsa. Mutta syyskesän muokkauksen vaikutus lienee pääosin mekaaninen. Mikrobitoiminnan osalta keväällä muokatulla mättäällä takamatka on aika pieni ja ero pienenee vuosien mittaan, joten sillä tuskin on suurtakaan merkitystä tekeytymisessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.