Kerro tarkemmin missä oli niitä ”muutakin kuin tuloja ja menoja” ja mitä ne oli.   Muistelusta puhheen olen , muistan kuinka et halunnut ymmärtää  tai et ymmärtänyt sitä, että metsänkasvatuksen kannattavuutta voisi laskea myös laskemalla menot ja tulot eteenpäin metsän korjuuhetkestä.  NNA-laskentametodi oli  jäänyt nuppiisi varmaan niin tiukkaan, että mitään muuta laskentatapaa sinne  ei sopinut millään ja pillastuit sen takia, ku  kerroin vähän erilaisesta tavasta.

Kysymys oli vähistä rungoista/ ha, joiden keräily ei kannata kenellekään. Routainen ja luminen metsäpohja ei niin ottaisi itseensä moisesta kalastelusta, mutta sulilla mailla aikalailla järjetöntä touhua.

Niinhän ojanpenkat ottaa uutta tainta, mutta siinä jos on ankkalammet laskettu ja tuore maa tarjolla,ei ollenkaan ihme. Siitä johtaen jos sp tai muun uudishakkuun jälkeen ei muokata mitään nna:n kauhuissa, tasainen taimikko jää monesti syntymättä.

Verbaalisesti MJO asioita tarkasteltaessa ne saadaan näyttämään eri näkökulmista hyvin erilaisilta – siksi yksinkertaistukset (ajatusleikit) ovat joskus suorastaan hätkähdyttäviä. 10 uutta puuta/v, 80 vuotta eli 800 runkoa/ha. 10 aina saman ikäistä.

Mehtäukko on vitsikäs – hän innostui keräämään kymmenen runkoa/ha joka vuosi.

Sait Puuki asiat  näyttämään siltä, että NNA ei tuottanut sinulle haluamaasi tulosta, niin päätit keksiä uuden menetelmän. Vähän sama kuin Tapiolla aikanaan. Kun Lapissa metsämaan hinta näytti laskentakaavalla menevän negatiiviseksi, niin päätettiin Lapin osalla pienentää korkoa, että saatiin maan hinta positiiviseksi.

Lapissa on Panu metsätiloja vaikka minkälaisia. Vaihteluväli on huikea. Minäkin viikko sitten katsoin huutokauppa comia ja huomasin, että onpa tutun näköinen palsta myynnissä. Kuinka ollakaan, joku myi tilaansa minun metsäni kuviokartan perusteella. Hauska olisi ollut tietysti seurata, minkälaiseksi hinta muodostuu, mutta soitin, että ehkä nyt kuitenkin laitat myytävää kiinteistöä vastaavan kartan näkyviin. Tilaa kauppaavan selityksiäkin tilasta lukiessa olin kuolla nauruun.

Sait Puuki asiat  näyttämään siltä, että NNA ei tuottanut sinulle haluamaasi tulosta, niin päätit keksiä uuden menetelmän.

Minun mielestä näyttää siltä, että monet NNA-laskentaa metsätaloudessa käyttävät ei pysy totuudessa koska ”unohtavat” todelliset olosuhteet ja tilanteet metsissä.   Puhutaan esim. vaihtoehtoisesta tulosta kuluissa säästämisen yhteydessä mutta ei lasketa jäävän puuston arvoa ja sen aiheuttamaa kustannusta, eroja korjuukuluissa  ei huomioida eikä puiden kasvueroa joka syntyy jalostushyödyn ja sopivan maanmuokkauksen avulla. ( Myös vain alaharvennuksen käyttö johtaa väärään lopputulokseen tasaikäisen metsän kasvatuksen kannattavuuden optimoinnissa)   . Eli optimoidaan jk:n kasvatusmalli ja osaoptimoidaan (tai jopa minimoidaan) tasaikäisen kasvatuksenmalli ja verrataan sitten niitä keskenään.

Samaan lopputulokseen kannattavuuden arvioinnissa tullaan NNA-laskelmassakin kuin  korkoakorolle laskettaessa, kun oletusarvot on samat. (numeeriset lukemat on tietysti ihan erilaiset koska toisessa lasketaan nykyarvoja ja toisessa tulevaisuuden arvoja) .   Jo vuosia sitten laskin exelillä NNA:ja todellisista tapauksista ja huomasin, että usein  jk:n esityksissä olevat kannattavuuslaskelmat  ei pitäneet paikkaansa.

Kannattaa selvittää RR:nkin itselleen miten korkoakorolle laskut ja diskonttaus on yhteydessä toisiinsa , niin kyllä asia siitä selviää.  Jos ei muuten niin onhan niitä varmaan matematiikan kursseja olemassa vaikka avoimessa yliopistossa tai jossain vastaavassa jossa voi opiskella vanhempanakin itselle uutta asiaa.

”Panukin on varmaan huomannut, kun on ojitusalueita raivannut, että ojanpenkat on niin täynnä tavaraa kun maahan mahtuu eli luonnossa on uudistumispotkua, kunhan olosuhteet ovat sopivat.”

Reimakin varmaan hoksasi että ojanpenkka on koneellisesti muokattua maata.Saman oli hoksannut täällä Arvometsäkin jonka siemenpuualat oli äestetty.Luontoa täytyy avittaa vaikka nna sanoisi toista.