Tulee jk:n tyylinen yläharvennushakkuu sekametsään jossa on monenkokoista puuta pystyssä.   Yläharvennuksen tekemiseenhän ei tarvitse tehdä jk:n hakkuuta välttämättä, jos semmonen ei sinne sovi tai ei ole omistajalla siihen halua.    Harmillista että mm. sitä ei jk:n mainosoppaiden laatijat ota huomioon kustannusvertailulaskelmissaan joissa yleensä jk saadaan aina näyttämään todellista paremmalta suhteessa viljelymetsätalouteen tai luontaiseen tasaikäiskasvatukseen.

Perko:  Just ed. kerroin, että ei tarvi tehdä välttämättä jk-hakkuuta saadakseen paremman tuoton tukkipuun myynnillä kuin alaharventamalla ja myymällä vain kuitupuuta.   Ja olen tehnyt jk-korjuunkin siihen sopivalle kuviolle kokeeksi. Samoin jo vuosikymmeniä sitten jk-tiheyteen väljennyshakkuun ja pari pienaukkoa joiden taimettumishitaudesta  olen kertonut täälläkin.

Perkolle laskutehtävä illan iloksi : Kuinka paljon pitää seuraavasta korjuusta jk:lla hakata puuta ja saada rahnaa jotta lopputulos olisi parempi kuin,  jos nyt tehdään tukkipuumetsään päätehakkuu jossa korjuukulut on 6 €/motti edullisemmat kuin jk:n korjuussa ? Puuta on 300 m³/ha josta havutukkia 70 %.     Muutkin saa  tietysti osallistua.

Huh , Puuki jopas pahan heitit.   Virtuaalimetsäsi on siltä ajalta johon on sijoitettu kallista rahaa ja työtä arvo on kai tappiollinen kaikkiaan   ( ellei ole lahja).  Jotta  sama tappio ei  jatkuisi vois siitä pinota myyntiin ne  yli 22 cm tukit ja  jättää loput kasvuun alispuineen.  Muutos on mainiosti tuottava metsä pienellä riskillä ja hyvällä % :lla.   Myynnistä sais  tiliä varsin hyvin jolla hoitaa tai korvata aiempaa menetystä (ne  lienee jo joku maksanut) .   Seuraavaan myyntiin about 10 v jossa voi pinota  reilut sata runkoa sahatukkia ( sitä tuloa  en tiedä).

Tämä on vastaukseni.

PS.  Tuo 6 €  ei ratkaise.  Hakkaamalla kaikki alle 17cm puut menettää parasta tulevaa arvokasvua  monikertaisesti .  Välttämättä ei tarvitse myydä alennuksella sahapuuta!  Lahjoituksiin on olemassa monia muitakin kohteita.

Kysytään toisin päin : Miten hintoihinsa tulee muuttaa  päätehakkuuikäinen jk:n soveltuva  metsä jatkuvan riesan metsäksi ?    6 x 300  + 23 x 80 = 3640 rahaa .    Siitä uudistuskuluihin entistä huomattavasti paremmin kasvavan metsän aikaan saamiseksi  900 rahaa .  Tähteelle tienaamaan jää 2740 rahaa  (taim.hoitokulut ~ samat molemmissa) .   4 %:n korko, 15 vuotta (= min. aika jotta kuitupuut & pikkutukkikokoiset elpyy harvasta asennosta kasvuun ja osa myytäviksi tukkipuuksi )  . …. 4935 rahaa on tilillä 15 vuoden päästä, kun jk-metsikköön mennään tekemään harsintahakkuuta uudestaan.   Harsinnasta tarvitsee saada siis n. 125 k-m³/ha puuta, jos tukki% on 70, jotta olisi tasapeli 15 vuoden kohdalla.    Tasaikäinen taimikkokin on ehtinyt 15 vuodessa kasvaa jo hyvään kokoon ja kasvu paranee jatkuvasti kohti n.  5 vuoden päästä tehtävää e-puuhakkuuta tai ensiharvennusta.         Kasvupaikan tulee olla hyvä, että jk -metsä pystyy kasvamaan harsintaharvennuksen jälkeen keskim. 8, 3 mottia /v 15 vuoden ajan.   Jalostetun alkuperän taimikon puuston keskikasvu on kiertoaikana ( ~ 60-70 v) vähintään n. 20-25 % parempi kuin jk-metsän.

Kerroin aikaisemmin miten United Bankersin metsäpalstoilla oli jouduttu hakkaamaan myrskyn kaatamat ”jatkuvan kasvatuksen” metsät siemenpuuasentoon.Tänään huomasin että nämä alueet oli käyty varmuuden vuoksi äestämässä.Voi olla että oli jopa tupsuteltu siementä vakoon.

Vielä kolme vuotta sitten Arvometsän työnjohtaja sanoi että Kujala oli tiukasti kieltänyt siemenpuuasentoon hakkaamisen.Näin se vaan tiukimmillakin harsintamiehillä viisaus lisääntyy,Siperia opettaa…