Metsälehden jutussa ”Epäily jatkuvan kasvatuksen laskelmista” on nostettu esiin hyviä pointteja. Annika Kangas viittaa siinä jo edelläkin käsiteltyyn kasvumalleihin ja simulaattoreihin liittyvään ongelmaan (Laturin väitös) että laskelmat eivät vielä aina osaa kuvata tilanteita luonnossa oikein ja tasapuolisesti, niin että metsänkasvatusmenetelmien vertailu onnistuisi vedenpitävästi. Lisäksi simulaatiot eivät välttämättä saa kiinni kaikkea vaihtelua mitä luonnossa esiintyy, jos sitä ei ole ollut lähtöaineistossa. Yksi erittäin visainen ongelma on se että taimien syntyprosessia on vaikea kuvata: taimia syntyy, mutta missä oloissa ns. vaihtuvasta taimiaineksesta syntyy uusi metsä? Miten nopeasti kuusen taimi kasvaa kuusikossa, sekametsässä tai koivikossa alikasvoksena?

Toinen hyvä pointti liittyy sekin aineistoihin. Jatkuvan kasvatuksen metsiä on vielä niin vähän (VMI:ssä) mitattavaksi, että kasvuennusteet eivät ole yhtä hyvät kuin jaksollisen mallin ennusteet. Jälkimmäisen mallin ongelmana on viime aikoina ollut se, että jalostetut ja hoidetut metsiköt kasvavat nopeammin kuin mitä mallit ennustavat. Ihan mututuntumalla pitäisin uskottavampina laskelmia joissa jaksollisen mallin metsä kasvaa paremmin kuin jatkuva metsä. Lisäisin vielä tähän Juha Aaltoilan havainnon: sitten kun jalostetulla materiaalilla perustetut metsiköt varttuvat, luontaisen uudistamisen mahdollisuudet paranevat: hyvät geenit siirtyvät seuraavaankin polveen – myös jatkuvan kasvatuksen metsässä!

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä tutkijat vielä kehittävät. Ehkä Jyväskylän poppoon olisi hyvä tehdä ja uutisoida uudet laskelmat realistisilla kasvuluvuilla. Muuttuisiko tulos niin että kun tarkastellaan metsänomistajan taloustuloksen maksimointia, vain pieni osa metsästä kannattaisi kasvattaa jatkuvalla mallilla? Jos tarkastellaan kaikkia metsän monia hyötyjä, päätöksentekijän preferenssit huomioiden, jk-mallin osuus voi silti olla monessa käytännön tapauksessa suurikin.

Artikkeli varmaan avaa silmiä. Tai jos ei, puusilmässä on huono näkö.

Jällen hyvä yhteenveto Puukilta. Turvemaille onneksi tulee tukea tuhkalannoitukseen. Sen lisäksi pitäisin tärkeänä sellaisia kunnostusojituksia, joilla pystytään parantamaan vesiensuojelua. Kunnostus voi tarkoittaa myös vanhojen ojien tukkimista, jos halutaan esimerkiksi rakentaa melko hyvin toimiva vesistönsuojelurakenne eli pintavalutuskenttä. Jatkuva kasvatus turvemaalla voi tarvita myös säädettäviä patorakenteita. Ennallistamista tukisin hyvin rajoitetusti hyvin perustelluissa kohteissa, esimerkiksi olemassaolevien suojelualueiden vanhojen ojien poistamisessa.

Meillä on vanhoja peruja joitakin entisiä harsintametsiä.  Metsäsuunnitelman tietoja käyttäen olen päätynyt, että niissä kasvu on ollut viimeisen 70 vuoden aikana luokkaa 3-4 m3/ha/v.  Tämä on myös linjassa Luken Lapinjärven jatkuvan kasvatuksen koealan kanssa, missä kasvu on luokkaa 4-5 m3/ha/v.  Lapinjärvellä olot ovat poikkeuksellisen edulliset erittäin hyvän taimettumisen ja tarkkaan harkitun käsityönä tehtävän harvennuksen ansiosta.  Toki on paikka lämpösummaltaankin parempi.

Meillä päästään vuoden 1963 jälkeen  aloitetuissa jaksollisen kasvatuksen metsissä luokkaan 6,5 m3/ha/v, mikä epäilemättä paranee vielä jatkossa jalostettujen taimien ja tehokkaan varhaisperkauksen ansiosta.  Siis karkeasti voi todeta, että hyvin hoidettu jaksollinen metsä kasvaa jopa kaksinkertaisesti kuin jatkuvan kasvatuksen metsä, jonka kasvuun ei metsänomistajan toimilla voi juurikaan vaikuttaa.

Juttupalstalla oli tarinaa Hyytiälän ihmeellisestä tutkimuslaitoksesta.  Olin ymmärtävinäni, niin että metsikön kasvu tuottaa aerosoleja, joista syntyy sitten pilviä, jotka vuorostaan estävät kasvihuoneilmiötä.  Siis nuoret tehokkaasti kasvavat metsät estävät kasvihuoneilmiötä sekä sitomalla itseensä hiiltä ja lisäämällä auringon vaikutusta heikentäviä pilviä.

Harmillista kun ymmärrys ei joillain riitä, että minkä kokoisen puun kasvu ja tuotto on kulloinkin  kyseessä  joko   jk :ssa  tai  tasaikäisessä aukossa.  Sekin on vaikeaa ymmärtää edelleen  milloin tulot metsästä ovat saatavilla.