Minulla puolestaan on moreenimaata oleva mt-tyypin kasvupaikalla loivasti itään viettävässä rinteessä pienaukko. Riippuu siitä, miten tuon rajaa, mutta n. 0,2 ha on sen pinta-ala. Länsireunalla on tie.
Kun aukko oli muutaman vuoden ajan pysynyt heinikkoa lukuunottamatta tyhjänä, istutin siihen viitisen vuotta sitten mäntyä. Rankan heinäyksen jälkeen männyt on nyt vajaat pari metrisiä ja pärjäävät tricoa lukuunottamatta omillaan. Luontaista vesakkoa ei ole tullut yhtään, heinikko pitää siitä huolen. Ilman istutustaimia tuo siis olisi edelleen puhdas heinikko. Tällaisella menetelmällä meidän luontoa halutaan pelastaa.
Toiseenkin n. 0,1 ha pienaukkoon laitoin mäntyä, kun paikalta juurikääpäinen kuusikko hakattiin. Siinä sama juttu. Kolmas pienaukko on Tapanin myrskyn tekele ja edelleen tyhjänä. Siitä laitoin kuvankin tänne.
Jos siis löytyy sopivan kostea ala, joka ei heinity, silloin ehkä tuurilla voi aukko taimettua. Tosin reunametsävaikutus täytyy ottaa huomioon. Kasvatusmetsä vie helposti 10 m aukon reunan kasvusta.
Kuka ne pienaukot uuteen metsälakiin oikein halusi? Eihän ne ole koskaan toimineet. Vain silloin, jos taimikko on jo valmiiksi olemassa ja ylispuut poistetaan, saattaa homma onnistuakin, muutoin ei juuri koskaan.
Korpi taimettuu usein luontaisesti ilman maanmuokkausta ja istutusta. Taimien kasvu kärsii tunnetusti reunavaikutuksesta pienaukossa yl. koko alalla. Jos ajatuksena on tehdä uusia aukkoja pienaukkojen reunametsiin 20 vuoden päästä, niin siinä ajassa ne pikku alalle jääneet taimet ei ehdi kasvaa kuin ~ 1/3- 1/2-osan laajemman taimikon keskikasvusta. Luontaisen uudistamisen kohteissa kaistalehakkuu toimii pienaukkoja paremmin korpimaisemissakin, kun taimikosta saadaan tehtyä vähän suurempi alue kerralla. Kosteat rahkasammaleiset kuviot taimettuu myös hyvin luontaisesti. Niissä mäntyvaltaisissa kohteissa on myös aina parempi, jos kuvio on tarpeeeksi iso ~ 1 ha vähintään.
En minäkään tee avohakkuita ellei ole pakko. Jos ku-kasvatusalueella/reunoilla on edes joitakin vihreälatvaisia isoja mäntyjä jätän niitä siemenpuiksi varmistamaan uudistumista ja siementämään sekapuustoa kuusen istuttamisen lisäksi. Pienaukkojen tekeminen reheville maille ja kuusikon harvaksi hakkuu taimettumisen aikaansaamiseksi on todettu hyödyttömäksi hommaksi (täälläkin jo usean tietteenharjottajan omasta kokemuksesta) ellei sitten haluta puistomaista näkymää ilman metsänkasvatuksen tuottotavoitetta. Lisäksi saa tuulenkaatojen keruuharrastuksen kaupanpäälle , jos isokokoisen kuusikon hakkaa liian harvaksi.
Voi itku tuota Ylen tapaa kertoa asioista. Täysin yksisilmäinen näkökulma asiaan ja vielä pahasti väritetty. Aloitetaan otsikosta: Yksikään jutun metsänomistajista ei ole luopunut avohakkuista, vaikka otsikossa niin väitetään. Selkeä virhe siis.
Kuvat:
Ensimmäisessä kuvassa ei alikasvosta ole muutamaa vesasyntyistä lehtipuuräippää lukuunottamatta, joista ei koskaan tukkipuuta kasva. Voidaanko puhua jatkuvasta kasvatuksesta 15-20 vuoden hakkuuväleillä, kun puustoon tulee ainakin 50 vuoden mittainen sukupolvien välinen kuilu.
Kolmannessa kuvassa kehutaan poimintahakkuun jälkien näkymättömyyttä, mutta eipä tuossa kohteessa moto vuosikausiin olekaan käynyt. Samalta tavallinen tasarakenteinen kasvatusmetsä, jollainen tuokin kohde on, näyttää.
Neljännessä kuvassa on jo alikasvosta, mutta niin on myös raivaustarvetta. Muuten tulee kuitupuuta, jota jutun mukaan ei missään tapauksessa kannata hakata. Heti perään kuitenkin todetaan, että puustosta suurin osa hakataan tukkipuina ja avohakkuumallillekin on paikkansa…
Kyllä se pihvikin tuosta YLEn artikkelista löytyy:
”Metsähallituksen peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostettiin viime keväänä valtion omistajapoliittisessa linjauksessa 15 prosentista 25 prosenttiin”
”Tämän vuoksi Metsähallituksen tulostavoitetta on laskettu 18 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.”
Metsähallituksen kannalta varmaan hyvä linjaus – vähentää paineita laitosta kohtaan. Lisäksi 5000 hehtaaria kokeilualueita alkaa jossain vaiheessa kertoa tarinaa. Millaista, se jää nähtäväksi.
Tyhmempi voisi kuvitella, että nyt alkavat yläharvennukset ja kuidun sijasta tuleekin pelkkää tukkia jolloin hakkuutulot räjähtävät katosta läpi. Samalla kulut menevät nollaan kun uudistuksia, varhaisperkauksia, taimikonharvennuksia ja ennakkoraivauksia ei tarvita.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.