Kaikelle kasvulle pitäisi olla aikaa ja mahdollisuus jättää välivuosia. Sama pelloilla . Joskus ennen osasivat antaa maan levätä ainakin yhden vuoden pidemmän kasvujakson jälkeen jonka jälkeen kasvu oli taas parempaa. Sekin on unohtunut miltei kokonaan tehokasvatuksen aikaan muilta kuin luomuviljelijöiltä.
Männyn siemenpuualueellekin kannattaisi maanmuokkausta tehdä vasta 2- 4 vuoden jälkeen hakkuun, niin vasta sitten s-puiden siemensato on parhaimmillaan.
Perko. En missään tapauksessa ottanut noukkaani sinun kommentistai, enkä tästä jälkipuheesta. On hienoa, kun asioita tulee esiin, jos ne vaikka olisivat jonkun mielessä pyörimässä.
Puuki. Kyllä kesannointia harjoitetaan edelleenkin ja siitähän maksetaan, nykyään ei taideta suosia avokesantoa, vaan siinä annetaan jotain vihreää kasvaakkin.
Ne sapattivuodet avohakkuun jälkeen tulevat todella kalliksi. Istutus välittömästi muokattuun maahan antaa ainakin Keski-Suomen korkeudella parhaan tuloksen. Onneksi liiasta maan raapimisestakin on päästy eroon ,eikä havupuun taimen ympärille kerry miljoonia lehtipuiden vesoja tarpeettoman suureen laikkuun. Jos aukon laskee heinettymään ja vesottumaan ei taimipoloisilla ole tulevaisuutta.
Teoriassa peltolohkot on välillä kesannolla, käytännössä liian harvoin tai ei ollenkaan. Painavat koneet polkee maat liian tiukkaan ja siksi ne kasvaa sitten rikkaruohojakin entistä enemmän. Sama maaperän painuminen voi käydä joskus metsässäkin ja aiheuttaa maan tiivistymistä ja estää veden kulkua ja ravinteiden saantiakin maassa ja lisätä eroosiota & veden virtausta maan pinnalla.
Viljely ja luontainen uudistaminen on eri asioita ja erilainen tyyli toimii niissä maanmuokkauksen suhteenkin.
Männyn luontaisessa uudistamisessa ja käsin tai koneella kylvössä käytetään kai yleensä äestystä, harvemmin laikutusta. Luontaista uudistamista varten muokkaamista voisi olla järkevää lykätä (paitsi jos hyviä siemenvuosia on ennusteessa), kunnes tuo Puukin mainitsema aika hakkuusta on kulunut ja käpytuotanto alkaa olla hyvässä iskussa. Toisaalta jokainen menetetty vuosi maksaa. Toinen tapa olisi tehdä viimeinen harvennus väljennyshakkuuna, mikäli tiedetään että siemenpuita jätetään ja tähdätä sitten siemenpuuhakkuu hyvää siemenvuotta edeltävään vuoteen.
Voitaisiinko avohakkuuta verrata kesannointiin? Siinähän maa saa ”levätä” muutaman vuoden verran puuntuotannosta.
Onhan noita konekylvölaitteita äkeissä, mutta on niitä kaivureissakin. Tässä aika lähellä on eräs koneyrittäjä, joka tekee kaivurilla hommia ja hyvinkin paljon kääntelee laikkuja. Hänellä on kolme suutinta kauhaan asennettuna, ja niistä voi truikata mä, ku, tai ko siemeniä rikottuun maahan.
Lapissa olivat päätyneet tuohon tekeytymisjaksoon, jolle saimme jopa mittaustuloksia: Metlan koealalla oli varmaan kymmenen kilometriä kaapeleita aukolla ja jokaisen kaapelin päässä oli lämpötila-anturi, joka mittasi lämpötiloja istutettujen taimien juurella.
Taimia oli muokatussa, mutta myös muokkaamattomassa maassa ja dataa syntyi koko ajan.
Maa tekeytyi niin, että sen pieneliöt lisääntyvät ja maan rakenne ja lämpötila parani vuosi vuodelta.
Halvempaa on antaa maan tekeytyä, kuin istuttaa moneen kertaan ja silti tuloksena on huonoa kuitua.
Me ollaan täällä tuotettu monta kymmentä vuotta peräpohjolaan aidoilla lapin puilla synnytettyä siementä, joka viedään sinne. Siis alkuperä on paikallista, ne siemenet vain tehdään ja tuleennutetaan täällä.
Jos ette käsitä tätä, niin pitäkää edes mölyt mahassanne!
Ensimmäistä kertaa tekeytymisestä kuulen, mutta ei varmaan ihan pöllö idea. Mahtaako pohjoisen metsänuudistajista joku tuota soveltaa? Jos maa on männylle sopimatonta eli liian hienojakoista ja alavaa, ei siinä taida kuitenkaan tekeentyminenkään auttaa.
Etelässä tuotettuun siemeneen sekoittuu kai jonkin verran etelän taustapölytystä, vaikka vartteet olisivat pohjoisesta. Tämä liittyy suoraan otsikkoon, eli sama ilmiö tapahtuu myös jatkuvan kasvatuksen metsässä: se saa taustapölytystä ympäröivistä viljelymetsistä ja näin senkin perimä jalostuu.
Kyllähän ainakin käsität tekeytymisen? Peltomaat tekeytyvät, kun ne syksyllä hyvin kynnetään ja ne odottavat talven yli jopa hangen alla, mutta enemmän tai vähemmän jäätyneenä. Ne kynnökset ovat keväällä hyvin erilaiset.
Silloin kun osallistuin tilaisuuteen, niin MH oli sen asian takana ihan täysillä. Kuten yritin selittää, niin toimittiin Lapissa. Täällä varmaan yksi talvi vastaa teholtaan Lapin viittä vuotta.
Aika moni muokkaa maan syyskesällä ja se istutetaan seuraavana keväänä. Maa siis tekeytyy.
Kyllä olen kuullut tekeytymisestä kun puhutaan kasvimaasta tai peltomaasta mutta ensi kerran se liitetään metsämaahan. Semmoinen sanonta on että ”sian kärsän tonkasu syksyllä on parempi kuin kyntö keväällä”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.