Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pohjoisen puumäärä ei riitä edes nykyisillä puumäärillä haihduttamaan maaperästä tarpeeksi vettä, vaan ojitukset ovat aivan välttämättömiä. Suot muuten nousevat kankaille. Täällä se on normaali ilmiö, että veden haihdunta on pienempää kuin mitä taivaalta sataa, lumiset talvet. Lisäksi poiminta-tai pienaukkohakkuut soilla johtavat suureen määrään tuulenkaatoja. Suolla mänty kun ei kasvata paalujuurta.
Itse olen hakannut muutaman hehtaarin avohakkuita ja raakasti ojamätästänyt suot sekoittaen siihen ojamaiden kivennäismaata. Näin yritän parantaa maa-ainesta kantavuuden ja kasvun osalta. Aika näyttää miten olen onnistunut. Suot taimettuvat hyvin itsestäänkin meillä pääosin männyllä, mutta hieskoivuakin tarvitaan polttopuu huoltoon. Jalostettua siementä tuoreille kankaille, turha tuhlata sitä huonosti tuottaville soille.
Tuo puukin lainaama kirjoitus voisi olla ihan tätä päivää. Näköjään mikään metsäoppi ei ole muuttunut yli sataan vuoteen. Onneksi tutkimuksia ja väitöksiä on tehty mutta vuonna 1903 on jo asia tiedetty. Paljon turhaa työtä on tehty. Niin kuin yksi proffa sanoi aikoinani töissä että 80% väitöksistä on turhia ja mitään saamattomia tutkimuksia.
Kiitos Kalle selvennyksestä. Ilmaston lämpeneminen voi pikkasen parantaa vesitasetta, mutta yleiskuva on juuri noin, että panoksia ei kannata uhrata huonosti tuottaville soille. Kohtalaisesti kasvavalle suolle sen sijaan tuhkalannoitus voi antaa yllättävän lisävauhdin, joten se on kannattava investointi. Jos kivennäismaan saa sekoitettua muokkauksessa turpeeseen, ei olla paksuturpeisella suolla ja metsänkasvatus edelleen on monesti järkevää.
Jääkausi väistynyt hetkeksi (ajatelkaa 10 000 vuotta sitten täällä ollut puun puuta, vain jäätä 1-2kilometriä paksusti) me pohjolassa olla tyytyväisiä juuri nyt?
Meikäläisen ojat eivät ole oppikirjasta. Kun omilla koneilla tekee, niin voi tehdä itselle maanmuokkausta paljon voimallisemmin. Itse olen syväaurauksen suuret hyödyt nähnyt.
Lapin ”ikimetsätkin” ovat muutaman satavuottavanhoja. Sitä ennen oli vain avointa tundraa. Elämme nyt kaikin puolin hyvää aikaa.
Syvistä turvemaan ojistahan ei erään Ojasen käppyrän mukaan irronnut enää yhtään CO2:a . Puun parantunut kasvu saattaa muutenkin kompensoida ne maaperän päästöt.
Se tuo puun hintakin heittelee samalla tyylillä kuin pörssikurssit. Puolivuotta aiemmin oli kuidun kantohinta n. 30 % parempi kuin nyt tarjous(kerjäys) eräällä isolla käyttäjällä . 1/3 -osa verottajalle ja 1/3-osa hinnan alennukseen. Ei taida syntyä kovin paljon kauppoja noilla tarjoustasoilla. Tuontipuuta on kuulemma tullut alkuvuodesta ja keväällä ainakin tavallista enemmän vaikka puun käyttö vähenikin. Saattoi korjuukelit olla heikonlaiset etelässä, niin ehkä sen vuoksi.
Syviä ojia ei ole tutkittu tarpeeksi. Jos tasamailla tekee syvät ojat, voidaan jättää yksi tai kaksi kunnostusojituskertaa väliin.
Samoin tulevaisuuden vesiensuojelutoimet onnistuvat paremmin, koska syvillä ojilla ja kanavilla saadaan koottua korkeuseroja, joihin voidaan rakentaa uudenlaisia ravinne- ja kiintoainesieppareita.
En muuten edelleenkään ymmärrä, miksi yksityismetsätaloudessa ei kannusteta uusiin ja kokeileviin vesiensuojelutoimiin. Veli-Jussi Jalkanen taisi vinkata aihepiirin kokemuksistaan olikohan Hesarin vaiko Ylen propagandauutisoinnin yhteydessä. Mutta hyvin vähiä nämä innovatiiviset menetelmät ovat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään