Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Huovinenkin olisi nyt tietysti eri mieltä, kun katsoo puuta iloisesti kasvia enrtisiä rääseikköjä.
Olin kerran 1970-luvulla pojan kanssa kalareissussa n 20 km Karigasniemellä Utsjoella ja Volvoon tuli vika. Paikalle ilmaantui kaksi nuorta miestä. Sanoivat olevansa töissä Volvolla Göteborgissa ja lupasivat yrittää auttaa. Tuli lisääkin väkeä paikalle. Humalainen poromies sanoi, että pitäisi käydä uhraamassa paikalliselle Seidalle. Eivät onnistuneet Volvon duunarit enkä lähtenyt uhraamaan Seidalle.. Volvolaiset kinusivat viinaa ja annoinkin yrityksestä pullon Koskista, mikä oli siihen aikaan arvokasta valuuttaa niillä kairoilla. Onneksi tuli joku auttavainen tyyppi, joka hinasi minut korjaamolle Karigasniemelle. Ei ihan kiva matka. Tehostajat eivät toimineen ja vieressä virtasi joki.
Päästiin korjaamolle aamuyöllä ja vastaan tulikin omistaja Seilonen, joka sanoi, ettei ennätä katsoa. On kiire poroaidalle vasojen merkintään, mutta pojat ovat töissä Volvolla. He osaavat varmaan auttaa. Pojat muistelivat, että tällaisessa Volvossa on ”musta laatikko”, joka ohjaa systeemiä. Löytyi laatikko ja avattiin se. Helppo homma. Yksi johto oli irti. Oli Irronnut tärinästä. Meni viimeinen Koskis-pullo.
En huomannut noilla seuduilla hakkuuaukkoja, mutta siitä huolimatta nuoret miehet olivat päätyneet Volvolle.
60-luvulla maatalouden ja metsätalouden koneellistuminen eteni siihen pisteeseen että työvoiman tarve väheni. Avohakkuita alettiin tehdä jo 50-luvulla, harsintajulkilausuman innoittamina. Kaupungeissa ja Ruotsissa oli 60-luvulla vetoa. Maaseutu oli kyllä vielä elävää, lapsia oli ja kyläkaupat. Nuoriso muutti muualle kouluttautumaan. Työtä oli kyllä hakkuissa, metsänparannuksessa ja metsänhoidossa. Muun muassa uudisojitukset työllistivät. Nyt pois muuttavat ja kuolevat loput sinne jääneet, vain muutama maanviljelijä jää ja kesäasukkaat.
Perko ja kumppanit haluaisivat maaseudun autioituvan vielä nopeammin. Mihin muuten johtaisi se, ettei viimeisiä metsureita työllistäviä metsänhoitotöitä olisi.
Vihriät päättäjät vähentää yksityistiemäärärahoja kolmanneksen. Ei nähdä sielläkään mihin se johtaa, kun puuta pitäisi saada pyörille edelleen ja tiestöt on ennestään jo yleisesti heikossa kunnossa isoille autoille. Suojelualueiden valvontaa, marjanpoimintaa yms.hommaa varmaan luulevat tulevan tilalle työllistämään työttömäksi jääviä.
Ei kai vihriät tierahoja yksin päätä? Minä ennemmin kyllä lisäisin niitä. Pääsisi kaupungistakin paremmin virkistymään, ja puukuljetukset pitää turvata.
Tuo Lotta Laaksosen laskelma kertoo siitä loputtomasta optimismista, jota eräät (ei kaikki) jatkuvan kasvatuksen kannattajat noudattavat. Jos metsän alla olisi valmiiksi 10 000 hyvää kasvukuntoista nuorta puuta ja ne kaikki kasvaisivat yhtä nopeasti kuin hoidettu metsä, niin onhan 10 000 tukkirunkoa hehtaarilla parempi ja enemmän hiilensidontaa kuin vajaat tuhat räkämäntyä ja tuleehan se nopeammin kuin pienestä sintistä kasvatettuna! Päiväunethan ovat kauniita. Eräs tuttu sanoi sattuvasti ”Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet pitää hyödyntää, kun ne on, mutta jatkuvan kasvatuksen metsää ei voi tehdä.” Onnistuneina esimerkkeinä näytetäänkin usein noita kohteita, joissa ne mahdollisuudet jo olivat. Ja kyllä näin jatkuvaa kasvatustakin kannattaa hyödyntää – ei aukko ole mikään itseisarvo kenellekään, luulisin.
Joo, ei varmaan ihan yksinään viheriät ole päättäneet rahanjakopolitiikasta. Mutta enemmistöpäätös lienee tehty jossain , viheriäisten ja sdp:n naisten ja miesten ja äänet riittää siihen.
Huovinen oli metsänhoitaja / kirjailija joka osasi varmasti arvostaa luontoarvoja. Iso aukko on ruma jonkun aikaa, liian harvaksi hakattu kuusikko paljon pidempään. Siemenpuu asentoon ja -harvuuteen hakattu kuusikkokin on mahdollista tehdä jk-oppaan (ja esittelykuvien) mukaan. Ei sen rumempaa metsäaluetta ole, kuin semmonen. Helposti kaatuilevia vanhoja näreitä pitkin heinittynyttä avonaista aluetta.
Puuki , varmaan kerjäätte Timpan kanssa vastauksia. Äijien vihreät ajatukset tuli mieleen. Lainaan kirjailijaa; ”Mutta se oli vain vihreä ajatus, kuin mädännyt hauki rantakivikossa. ” Ette näköjään kykene sinisiin ajatuksiin. Laskusi ovat väärin!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään