Tapion taskukirjan taulukot ovat laskennallisia tuloksia jolla kuvataan mm muutosta arvokasvussa. Ne eivät ole koealojen mittauksista tehtyjä vertailuja ( sellaista ei tarvita). Käytä kuin Ojalan kertotaulua.
Arvo Kettusen havainnot eivät ole minulle mitään sukua. Suuresti arvostan häntä kamppailusta järjettömyyttä vastaan. Hänellä on ollut lähtötilann hankala. on kuitenkin viisaudellaan pelastanut tilansa ja perheensä.
Kehotan lukemaan tutkimuksia, kirjallisuutta muutenkin. Siitä se valkenee!
Kiitos Perko kannustuksesta! Olemme lukeneet ja jotkut käytännössä kokeilleetkin, mutta kuten huomaat, olemme vielä epäileväisiä.
Timo Pukkalan harvennusohje perustuu juuri siihen että kuidusta tukiksi siirtyvät puut kasvattavat arvoaan hyvin. Harvennusohje voi olla esimerkiksi että poistetaan kaikki yli 20 tai 25 cm läpimitaltaan olevat puut. Jos halutaan siemeniä, pitää kuitenkin muistaa jättää siemenpuita, jk-metsäänkin.
Et vieläkään Perko selittänyt sitä, miksi ne ennen Osaran aukkoa pystyssä olleet vanhat metsät kasvoivat niin huonosti ja puut oivat vain pieniä. Kehoitan sinuan lukemaan tutkimuksia. Ehkä se valkenee sinullekin. Meille muille asia taitaa olla selvennyt.
Gustaf Sirenin väitöskirjasta voi aloittaa. Hänkö se kutsui niitä paksukunttaisia itsemurhakuusikoiksi? Sittemmin huomattiin, että mäntykään ei sovi aivan joka paikkaan ja alettiin puhua absoluuttisista kuusimaista (maalaji on hienojakoinen ja altistaa männyn tuhoille). Nekin kasvavat paremmin kun muokataan ja viljellään. Lapissa tämä alkuperäinen aarnikuusikko on perusmaisema, jota pitää olla matkailijoita ja poroja varten, siis se metsä, jota ei ole vielä käsitelty mitenkään. Jostain syystä mieleeni nousee kuva jossa Yrjö Norokorpi käppäilee kuusikossa… joltain retkeilyltä varmaan.
Kun Jeesustellaan Lapin metsien kuntoa ja puuntuottokykyä, niin kehoittaisin hiippailemaan siellä Jänkhällä vähän pitempään. Ainakin minua kummastutti siellä – hyvinkin etäällä maanteistä ja vesistöistä, metsässä pötköllään olevat maapuut, joiden kantokin könötti siellä, mutta kannon ja rungon tyven välillä oli reilu tukin mitta tyhjää – jopa kymmenkunta metriä! Ja sen rungon latvaosan läpimitta oli vielä jopa yli 40 senttiä. Joskus oli sielläkin ollut mahtavia puita, mutta niitä on poimintahakkuilla rassattu sieltä – ties kuinka monta ketraa. Nuo latvaosat olivat varmasti olleet useamman vuosikymmenen ajan siellä, mutta Lapissahan ei puukaan lahoa kuten täällä etelämmässä.
Elikkäs ne metsätkin, jotka Osara hakkautti aukoiksi oli jätemetsää, joka oli jätetty ”Jatkuvan kasvatuksen” hengessä sinne – lähinnä siksi, että niitä ei kannattanut edes raivata maahan.
Noita jätkän mainitsemia puita on tosiaan Lapin saloilla paljon. Esim UK-puistossa Suomujoen varsilla oli ennen sotia hakkuita joissa vain kelpuutettiin pelkkä oksaton tyvitukki. Loput jätettiin maastoon lojumaan ja siellä ne ovat vieläkin. Vaeltajat ja eränkävijät ovat tehokkaasti hyödyntäneet sitten latvusosat nuotiopuina. Sillloin näytti olevan vallalla harsintatalous jossa parhaat ja suoremmat puut hakattiin ja vänkkyrät ja huonolaatuiset jätettiin paikalleen. Siellä ne puut ovat vieläkin nähtävissä ja ihailtavina vaeltajalle. Aukkopaikkoihin on syntynyt aika hyvin nuorta mäntytaimikkoa jota tosin hirvet talvella aika hyvin kurittaa.
Tapion taskukirjan taulukot ovat laskennallisia tuloksia jolla kuvataan mm muutosta arvokasvussa. Ne eivät ole koealojen mittauksista tehtyjä vertailuja ( sellaista ei tarvita). Käytä kuin Ojalan kertotaulua.
Postaamasi taulukko näkyi olevan Arvo Kettusen v. -06 allekirjoittama . Arvo tietysti saa hoitaa metsäänsä ihan kuten parhaaksi näkee, kuten muutkin. Mutta kun suosittelee sitä muillekin , niin asiallista kritiikkiäkin pitää olla valmis vastaan ottamaan. Kysymyksiinkin voisi vastata , kun asiasta kysytään. Tässä tapauksessa sinulta taulukosta jonka ”julkaisit”.
Jos jokin metsän kasvatuksen taulukko on tehty pelkästään sitä varten , että sitä luettaisiin kuin Ojalan kertotaulua, ei ole silloin ihan ok. Ainakaan kun esitetään ko. tavalla puuston kasvulukuja. Et vastannut niihin ed. kysymyksiin ; miten vuosikasvu on saatu jatkuvasti 7 m³:ksi , miten metsä uudistuu, missä näkyy uuden puusukupolven rkl ja sen vuosikasvut ? Minäkin kehottasin sinua lukemaan tutkimuksia ja perehtymään asiaan, siitä se selviää…
Kettusen tarinassa on joitakin epäselviä kohtia, hehtaarikasvu Keski-Suomessa on huolestuttavan huono jos Kettusen kasvu on ollut puolet parempi kuin ympäristössä joka sekään ei ole kummoinen kun laskee annetuista kuutioista, hakkuista ja vuosista jonkinlaisen keskikasvun. Tukkiprosenttikin esimerkkirastilla kummasti alle 50, vaikka jk:ssa tulee pääasiassa tukkia. Ja ”pakolla” aukoksi hakatulta kuviolta kerrotaan vain viimeisin ensiharvennustulo, unohdetaan aikaisempi harvennus ja avohakkuu, kai niistäkin on rahaa tullut. Mutta jos itse on kerran tyytyväinen niin kaikki hyvin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.