Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sellainen vartoilee itelläkin ensimmäsitä raivaustaan. Hupaisaa on että kantokasakin maatuu edelleen paikassaan. Alkaa kymmenisen vuotta olla siitäkin kannon nostosta. Onhan siellä lehtipuuta kun itse vielä lisää sinne istutinkin. En koe mitenkään mahdottomaksi tulevaa raivausta. Varsinkin kun pudotan sen aika taajaan asentoon vieläkin. Ehkä noin 3200-3500/ha:lle. Seuraava onkin sitten jo konehakkuu.
Niinkö tiheään??!! Luin joskus kerran juttua jossa raudus kannattaa taimikkoharventaa n. 1200r/ha. Syystä siitä että se kasvaa eh- mittaan vauhdilla pahemmin karsiutumatta. Joka runko on 100L. Harvennus kannattaa. Ja siitä se kasvaa kohisten. Nimim. kokemusta on.
Ei siellä raudusta juurikaan ole. hybridihaapaa silloin istutin ja hieskoivu valtasi loput. Hirvien vakiomaita mutta aitasin silloin ja sain hiukan haapaa nousuun joten aika selkeä harvennus haavan hyväksi. Mutta se on erittäin rehevä mustan mullan alue jossa voima piisaa ja e-puu tai ensiharvennus antaa tavaraa taajassakin.
Toivottavasti Metsälehti uutisoi myös siitä, millaiseksi on oletettu jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen metsät. Voiko jaksollisessa metsässä olla sekapuustoa ja erirakenteisuutta tai kehittyykö jatkuvan kasvatuksen metsä harvaksi ja heikosti kasvavaksi juurikääviköksi, jossa heinikko syrjäyttää mustikan. Ja kestääkö jaksollisessa tuottamaton aukkovaihe vuosikymmeniä. Vai minkälaisia oletuksia mallinnuksessa on käytetty. Aina kun kyse on Jyväskylän tai Joensuun yliopiston teoksesta, epäilys etukäteen valittuja tavoitteita palvelevasta metsäalan tutkimuksesta on olemassa. Tässäkin tapauksessa pieni indikaattori aiheesta löytyy Jyu:n sivuilta, jossa tutkimuksesta kerrotaan:
Vierekkäin on laitettu mielikuvamarkkinoinnin keinoin kuvat tuoreesta avohakkuusta ja peitteisestä metsästä. Valitettavasti peitteisessä metsässä ei ole yhtään alikasvosta. Sen sijaan siinä on tasarakenteinen kuusikko hienojakoisella rehevällä maapohjalla, jossa harsintahakkuu saisi aikaan runsaasti tuulenkaatoja. Avohakkuuvastaista vaikutelmaa kuitenkin korostaa peitteisen metsän kuvan aurinkoinen sää ja avohakkuukuvan pilvinen sää. Lisäksi tärkeimpänä asiana on se, että toisessa kuvassa on hakkuu juuri suoritettu, toinen odottaa hakkuuta.
Jotenkin odottaisin, että edes yliopistotason kaverit pystyisivät parempaan kuin tällaiseen itsensä naurunalaiseksi tekemiseen.
Miksi muuten asiasta ei lehdistötiedotteessa kerrota näin:
Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto.
”We also show that maximizing multifunctionality using all management alternatives led to high proportion of continuous cover forestry over the landscape. We conclude that banning clear-cuts does not promote forest biodiversity and multifunctionality at the landscape scale, especially if there is a requirement for high economic benefits from the forest. However, we recommend that continuous cover forestry should be considered as a primary management alternative, with selective application of rotation forestry wisely planned at the landscape scale.”
Google Kääntäjä, korjauksin, kursivointi minun:
”Osoitamme myös, että monitoiminnallisuuden maksimointi kaikilla hallintavaihtoehdoilla johti jatkuvaan peitemetsätalouteen suuressa osassa maisemaa. Johtopäätöksenä on, että avohakkuiden kieltäminen ei edistä metsien biologista monimuotoisuutta ja monitoiminnallisuutta maiseman mittakaavassa, varsinkin jos metsästä vaaditaan korkeita taloudellisia hyötyjä. Suosittelemme kuitenkin, että jatkuvaa peitemetsätaloutta pidetään ensisijaisena hoitomenetelmänä, ja jaksollisen metsänkasvatusmenetelmän valikoiva soveltaminen on viisaasti suunniteltu maisematasolla.”
Simulointien tulos riippuu paljon siitä miten eri käsittelyvaihtoehtojen oletetaan vaikuttavan tulosmuuttujiin, eli tässä tapauksessa puuntuotantoon, monimuotoisuuteen, hiilinieluun ja muihin hyötyihin. Arvelisin että uutisoitu tulos selittyy paljolti sillä että simuloinnissa on päätetty maksimoida ”multifunctionality” eli ”monitoiminnallisuus”. Useimmat metsänomistajat haluavat kuitenkin maksimoida joko metsätulot tai sijoittamansa pääoman tuoton.
Laskennassa oli mukana ilmastonmuutoksen torjunta. Mahdollisuudet siihen ovat samassa linjassa Timpan mainitsemien tekijöiden kanssa, eli melko suoraan sidoksissa puuston kasvuun. Peitteistä metsänkasvatusta on varaa laajentaa paksuturpeisilla turvemailla ja virkistykselle tai matkailulle tärkeillä alueilla, mutta muuten suhtautuisin edelleen suurin varauksin.
Simuloinnin ominaisuuksiin kuuluu se, että sillä saadaan haluttu lopputulos hyvin helposti. Muistammehan n. 10 vuoden takaisen kohun siitä, kun Tahvonen kehitti laskentamenetelmiä eri metsänkäsittelymenetelmien vertailemiseksi.
Jyu: ”Metsätalouden kokonaiskestävyys on Suomessa kyseenalaista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että metsien intensiivinen hyödyntäminen on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteiden kanssa. Näistä syistä avohakkuisiin perustuvalle metsien käsittelylle on pyritty luomaan vaihtoehtoja, jotka paremmin turvaisivat metsien monitoiminnallisuutta yhdessä puuntuotannon kanssa.”
Tämä on juuri ongelma. Vika korjataan menetelmää vaihtamalla, jolloin saadaan tilalle pussillinen uusia ongelmia. Toinen lähestymistapa olisi se, että selvitetään vallitsevan menetelmän korjausvaihtoehdot.
Matkailun kannalta tärkeiden alueiden ottaminen tarkasteluun on kiinnostava asia. Paljonko matkailuala on valmis maksamaan siitä, että ympärillä olevaa talousmetsää hoidetaan peitteisenä. Kyse on helposti tuhansista hehtaareista, joten kovin suuria hehtaarimääräisiä korvauksia tuskin on luvassa ilman matkailualan kannattavuuden romahtamista. Kun vuosittain julkaistavassa tilastossa talousmetsän tulos liikkuu jossain 100 euron suuruusluokassa ja jos jk:n oletettu heikennys siihen olisi vaikka hihasta repäisty 40% eli 40 €/ha, saadaan selville suuruusluokat, josta puhutaan.
Toisaalta, jos simuloinnissa jk-metsä kasvaa ja uudistuu hienosti, ovatko jk-metsätalouteen muita ajavat valmiita osallistumaan riskeihin? Todennäköisesti eivät. Kiinnostavaa ei olekaan talousmetsän kannattavuus, vaan maiseman säilyminen. Tutkijan kirjoituspöydän takaa on silti kiva tehdä tällaisia heittoja: ”Jatkuvan kasvatuksen tulisi olla ensisijainen talousmetsien käsittelytapa, vaikka tavoite olisi saada metsistä mahdollisimman paljon puutuloja”, sanoo tutkija Kyle Eyvindson Jyväskylän yliopistosta.
Juuri luin tuosta maanmuokkauslinkistä, että maanmuokkaus parantaa hiilen sitoumista metsämaahan. Paras tulos oli aurausalueilla ( ~ 157 tn/ha) sitten tuli muuten käsitellyt kasvupaikat, mätästetyt, äestetyt ja laikutetut. Vähiten hiiltä oli situonut käsittelemättömään maahan ( ~ 129 tn/ha) . 1,5 sukupolven jalostetut puut kasvaa 20-40 % paremmin kuin luonnontaimet. Miten on tuohon yhteensovitettavissa jk-metsän parempi hiilitaseen kertyminen. Eipä tietysti mitenkään koska muokattu (kasvupaikalle sopiva, oikea muokkausmenetelmä) kasvupaikka lisää puun kasvua, karikkeen kertymistä (samalla hiilen kertymistä) niin paljon, että harveikkokasvatus ei pysy mukana siinä vauhdissa.
Taimien kasvu kääntömätästysalueella oli 100 % parempi 10 vuoden aikana kuin muokkaamattomassa maassa. Hiilitase palautuu päästölähteestä havupuutaimikossakin päätehakkuun jälkeen hiiltä sitovaksi hyvissä kasvuolosuhteissa ennen 10:ä vuotta, sen jälkeen lisääntyvä puun kasvu luonnollisesti lisää hiilensidontaa entistä enemmän. Eri tutkimustuloksia vertailemalla ja melko yksinkertaisella päättelyllä päästään parempaan ja tarkempaan lopputulokseen kuin jollain tarkoitushakuisella oletustutkimuksen teolla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään