Kerropa miten saadaan tolkkua ja järeytymisen ihme toimii Perko , kun aikaa kuluu ? 19 cm:n lpm:n puut on jotain 40 vuotiaita VT -männikössä. Kun taulokkosi kertoman mukaan kestää 3,3 vuotta siirtyminen seuraavaan lpm-luokkaan, niin 39 cm luokassa ollaan vuodessa n. 73 ja puuta oli n. 170 m³/ha. Silloin vuosikasvu olisi taulukon (TTK) mukaan n. 5,2 m³/ha . Sitten kun puun paksuus on 47, niin puuta on n. 200 m³/ha on vuosikasvu n. 4,9 m³/ha. Ei pysy vuosikasvu koko ajan siinä 7 m³/ha vuositasolla kuten on oletettu. Ja missä välissä uusista taimista kehittyy lisää niitä tukkipuita ? Jk:n kestokoealoilla (Metla) kesti taimilla kuusikossa varttua 1,3 m mittaan keskimäärin 42 vuotta. Männikön alikasvoksena ei männyt kovin hyvin kasva kuitenkaan ja VT:lle ei kuuset sovi kunnolla kasvupaikan takia. Jos männyn taimista saisikin kasvatettua lisää myyntipuuta (jos on vaikka valmiina pienempiä puita alikasvoksena), niin missä niiden lukumäärä ja vuosikasvut näkyy sinun taulukossa ?
Tuo taulukko minkä Perko liitti ketjuun on ehkä lähinnä ajankuluksi tehty sormiharjoitelma.
Kuten olemme tyydytyksellä raadissa todenneet, pääpiirteissään metsätaloutta on viime lähi vuosikymmenet harjoitettu oikean suuntaisesti. Ja sitä se on hyvin pitkälti käytännöissä.
Kun selkänoja on olemassa, toimintaa täytyy vaan edelleen tehostaa.
Kuusen taimi kasvaa hitaasti kuusikossa mutta jk-hakkuissa pyritään sekametsään jolloin kuusi syntyy suotuisissa oloissa männyn tai koivun alle. Silloin sen kehitys ei kestä 40 vuotta, mutta ei ole varmaan myöskään sitä luokkaa kuin puhtaan Lepikon tai koivikon alle syntyvässä kuusialikasvoksessa.
Tästä Arvo Kettusestahan oli juttu Pellervossa jokin aika sitten.Siinä hän kehui toimittajalle että hänen isänsä 1948 hankkimasta 10ha metsäpalstasta oli 70 vuoden aikana hakattu jatkuvalla kasvatuksella 1600 m3 puuta.Koska hän mainitsi siitä toimittajalle niin tämä on ilmeisesti Keski Suomen olosuhteissa hyvä tulos jatkuvassa kasvatuksessa.Tämä ei näy tässä lyhennetyssä nettiversiossa.
No en tiedä tarkemmin mitä puita on ollut valtapuina Metlan koealoilla jk:ssa. VT:llä ei kuusi ole paras mahdollinen kasvatettava puulaji. Mutta pääasia oli kysyä tuon jättipuiden kasvutaulukon lähtöaineistosta ja sen tulkinta.
Ei tule ainakaan laatupuuta männystä noilla kasvatustiheyksillä joita näkyy Arvon jk:n kuvissa . Toinen ongelma oli tekstin mukaan lehtipuiden puute. Lahonneet ajan kuluessa.
160 mottia hakattu puuta / ha / 70 vuotta. Se olisi n. 2,3 mottia /ha/vuosi. Jos on hakattu vuosikasvun mukaan, niin ei ole kovin paljon. Pääosin vain tukkipuuta mutta keskikasvu on tuolla alueella n. 6 m³/ha/v . Nykyisin jo enemmänkin.
Pienaukon tarkoitus on mielestäni nopeuttaa tuloja pienaukon kohdalla , sitten ehkäpä viisi vuotta ja kuviosta loput nurin . Jos pienaukko ei ole taimettunut koko alue uudistetaan . Eli kikkailua pelkästään .
Eikä Arvon metsään synny uusia mäntyjäkään. Kuten kuvasta näkyy, käytännössä pelkkää kuusta. Senhän me kaikki tiedämme, että juuri näin tapahtuu, jos sinne männikköön syntyy taimia. Seuraavassa vaihessa ei kuusten alle synny kuusiakaan. Sitten on pakko tehdä uudistushakkuu. Joskus ei noinkaan harvan männikön alle synny edes kuusta. Sellaisestakin on meillä hyviä esimerkkejä
Aukkoon syntyy usein sekametsä, joka kasvaa paremmin kuin yhden puulajin metsät. Niistäkin on meillä meillä hyviä esimerkkejä.
Meillä karumpien maiden kuusikoissa päästään 70 vuoden kiertoajalla ja entisajan taimilla sekä kasvatusmenetelmillä puhtaissa kuusikoissa 6,5 m5/ha/v keskikasvuun, mistä tukkia on n 65 %. Siis n 4,2 m3/ha/v.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.