Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mitenkäs se hyvä mahdollinen mustikkasato muutetaan rahaksi, jos tuotto on parempi kuin puun kasvatuksella ? Jokamiehen oikeudella ne saa poimia kuka tahansa.
Parhaat mustikkasadot on tulleet mä-siemenpuu alueelta, jossa taimikon kasvu oli suht. hidasta. Ensin sieltä sai hyvin puolukkaa ja sitten n. 15 vuoden ajan mustikkaa. Mustikan väheneminen johtuu luultavasti suurimmaksi osaksi kasvatusmetsien harvennusrästeistä ja taimikkojen hoitamattomuudesta. Eh-männiköissä kasvaa muutaman vuoden jälkeen yleensä mustikkaa hyvin , jos on hyvä marjavuosi ja kuvio on muuten mustikan kasvulle sopiva alue sinä vuonna. Jk:lle sopivilla kohteilla on usein niin rehevää, että pienaukot kasvaa heinää ja vattua. Vattua kasvaa vielä paremmin hakkuuaukoilla.
Mustikkaan vetoavat unohtavat aktiivisesti muut marjat, kuten vadelman ja puolukan. Eräältä aukolta olen poiminut hiki päässä vadelmia. Niitä on paljon.
Mustikan tuotosta ei metsänomistaja kostu. En millään ehdi noukkimaan kuin pienen osan metsäni mustikoista. Niitäkin on paljon.
Thaipoimijat kai jotakin mustikoista kostuvat. Heti, kun kaupalliset marjafirmat alkavat maksamaan kunnon korvauksia mustikan kasvatuksesta voin harkita metsänhoitooni muutoksia.
Mustikkaa löytyy aina niin paljon että metsäkanalinnuille niitä löytyy. Se on taas niitä tietämättömiä höpötyksiä jos uskotaan että mustikka olisi vähenemässä. Ei muuta kuin jalka toisen eteen ja metsään niin mustikkaa löytyy taatusti riittävästi. Olen puukin kanssa samaa mieltä että hoidettu jaksollinen metsä on myös erinomainen marjametsä. Eri kehitysvaiheessa on vain eri marjaa. Tänä vuonna myös ojitetut turvekankaat ovat antaneet erinomaisen hillasadon täällä keski-suomessa.
Tänään olin jälleen hyvässä mustikkapaikassa, joka oli sitä jo aikoinaan kuusikkona, ja nyt aukon kautta uudistettuna männikkönä. Uudistaminen ja raivaus se on, mikä tuo marjat metsään, sanokoot tutkijat mitä tahansa.
On se Lähteen porukka todella erikoista. Nythän aatetta oli markkinoimassa Hesarissa kasvutustieteilijänainen. Tuntuu, että aatetta pyritään levittämään erityisesti naisten keskuuteen. Pidetäänköhän naisia alttiimpina vaikutuksille?
Suomessa on näissä metsäasioissa pelattu jo vuosikymmenet kaksilla korteilla. Äänekkäämmät ja julkisuushakuisemmat pelaavat niillä korteilla, jotka kertovat mitä metsässä ajatellaan olevan ja mitä siellä toivotaan tehtävän. Me taas, jotka maan hiljaisina elämämme ja toimimme koko ajan todellisuudessa, pelaamme niillä toisilla korteilla.
Minä yritän pelata mahdollisimman faktapitoisilla korteilla, ettei päätöksiä tarvitsisi tehdä uskomusten ja sinänsä oikein opettavaisten käytännön kokemusten perusteella, vaan mukana olisi myös tutkimustietoa, silloin jos sillä on asiasta jotain kerrottavaa.
Kasvitieteilijöiden mukaan siis: mustikan peittävyys eli varvut ovat vähentyneet ainakin tihentyneissä metsissä. Tämä ei välttämättä tarkoita, (kuten Timppa totesi) että kokonaissato olisi alentunut. Tiedämme, että jatkuva kasvatus lisää metsän harvuutta, mutta toisaalta se lisää myös kuusen osuutta puustosta. Nettovaikutus voi siis olla paikasta ja metsikön kehitysvaiheesta riippuen melkein mitä vaan, plussaa tai miinusta.
Perko kirjoittaa:” kasvut ja korjuut ovat eri asia. Kolmessa vuodessa voi kouluttaa astronautin, metsurin kestää ehkä viis, ja koneita voi uusia vuodessa..”
Kasvuilla ei ole paljon merkitystä jos korjuut ovat liian kalliita, epävarmoja tai tuhoavat kymmenien vuosien kasvut (mahdolliset taimikot).
Astronautti ei tuo kansantalouteen mitään. Konekuskin koulutus täytyy olla pitkällä kokemuksella höystetty kyetäkseen jk: n kommervinkkeihin. Koneitten uusiminen noin vain vuodessa on yhtä vakavasti otettavaa helppoheikkien legendaa kuin jk konsanaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään