Vaihtoehtoja avohakkuulle

Koronatukirahastosta yrityksille meni liki puolet Helsingin seudulle.  Siellä tietysti suurin tarvekin mutta suhteessa väkilukuunkin suurin osa meni sinne, melkein puolet koko potista. Pohjoiseen vain rippeitä.  Pääministerin mukaan uusia eurotukirahoja ( jos riittää Suomeen asti) käytetään vihreisiin kohteisiin, ilmaston muutoksen torjuntaan yms.    Toivottavasti viheriät ei päätä miten metsän vihreyttä tuetaan. Pakkoennallistaminen ei toimi oikein ja metsien liika museointi ei lisää CO2:n kerryttämistä vaan vähentää sitä.  Siinä on 2 perusvihrettä tullut viheriöiden ajatuskulussa.

Mennee ihan harakoille jos Silja Keräsen opeilla toimii muutkin heistä.    Ei ole älyä siitä, että esim. harvennushakkuilla lisätään kasvihuonekaasujen sitomista ja korvataan puulla fossiilisten raaka-aineiden käyttöä .  Bulkkituotteiden sellun ja kartongin tekeminen on vain osa uusien sellutehtaiden nykytuotteista.  Lisäksi kierrätettävä kartonki on erinomainen tuote korvaamaan muovipakkauksia.   Isot eh-rästit mitä Paltamon tehtaan ympärillä on runsaasti lisää c02-päästöjä , jos harvennuspuulle ei ole käyttöä.  Samalla kun harvennetaan saadaan tukkipuut kasvamaan paremmin ja niistä pitkäaikaisia hiilivarastoja .     Pitäis kuulemma lisätä eurotuloja eikä puun kasvatusta (SK) .  Miten se tapahtuu jos puut lahotetaan ennen aikojaan käyttökohteiden puutteessa metsiin ??  Ei ylitiheistä riukumetsistä tule lahopuuta siihen malliin kuin on tarkoitus lahopuun lisäämisessä monimuotoisuuden parantamiseksi. Niistä riukupuista suurin osa kuivuu pystyyn ja lahoaa päästäen lisää co2:a ilmoille .

EDIT

EDIT

Muutosvastaisuus vakaumuksellisesta uskomusopista voi kestää jopa 300 vuotta kertoo japanilainen tutkimus. Täällä pyörivässä keskustelussa suositeltiin uudelle “metsänhoitajalle” ottamaan oppia joiltain palstan kirjottajalta. Nimimerkkien takaa ei vastuuta ehkä löydy joten kirjallisuudessa on turvallisempaa ja tutkittua apua selviytyä pois pienimillä tappioilla avohakkuusta. Haastattelut kertoo miten eri-ikäismetsien tieto ja ymmärrys on ollut.  Tekijä ; Kirsi-Maria Kontas.

Motiiveina eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kokeiluun nähtiin myös rahan säästäminen uudistamistöiden jäämisen myötä sekä tiheämmin väliajoin saatavat hakkuutulot, vaikka niitä saadaankin toki vähemmän kerralla. Kolmessa haastattelussa painotettiin, että metsänomistajien pitäisi saada oikeaa tietoa hakkuutavasta, ettei tietous olisi ”lehtilööppien” varassa.

Max Wertheimerin (1880-1943) kehittämä  keskinopeus  ratkaisu onnistui hyvin. Suomalainen kansan viisaus samasta ilmiöstä on muodossa ” ketruu aika män kartatessa ”.  Joiltain faktat valui kuin vesi hanhen selästä. Pelastukseksi selviytyä tappiosta paras oli “ loppukiihdytys” . Se toi mieleeni Jukka Virtasen Iltaravit , kuunelka!

Laitahan Perkolaattori niitä lisäkuvia siitä mahtikuusikosta, josta vasta yhden puun kuvan saimme. Ratkaistiin sinun esittämä tehtäväkin jo.

Metsät on monimuotoisen erilaisia  eri puolilla maata eikä sitä yhtä kaikkein parasta kasvatusmallia ole useimmiten olemassakaan.  Eikä se ole jk:aan useimmissa  tapauksessa koska luonnossa ”liikkuvia osia” on liian paljon.  Suurin osa niistä ei ole suotuisia kuusikoiden lisäämiseen mitä jk Suomen oloissa pääosin on  (pl joidenkin turvemaiden männiköt) .

Saksassa aikoinaan n. 100 vuoden aikana onnistui ~ 40 % tehdyistä jk:n kuvioista.  Siellä on käytössä siihen sopivia puulajeja paremmin kuin täällä koska myös pyökki kasvaa myös hyvin alikasvoksena ja lehtipuuna tuo jotain lisää yksipuoliseen lahoherkän kuusen kasvatukseen. Luonnon olosuhteiden tuomat rajoitukset pitää ottaa myös huomioon.   Mm. usein toistuvat korjuukerrat entistä vaativimmissa korjuuolosuhteissa ja vaurioitumisherkkä kuusen pinnallinen juuristo .