Jos hakataan parhaiten kasvavat puut, niin jäljelle jäävät ne puut, jotka geneettisistä syistä tai kasvupaikasta johtuen ovat menestyneet huonoiten. Oletko Perko tosiaan siis sitä mieltä, että pitäisi kasvattaa juuri näitä kakkosluokan puita?
Kansalainen kysyi kalakauppiaalta: ”onko kalat vanhoja ” kauppias vastasi: ”suuret ovat vanhempia ja pienet ovat nuorempia”.
Mitä tapahtuu taulukolle kun tukki latvasta 18cm?
Luulen ja uskonkin toisaalta olen melkovarma , että se säilyy kirjassa luettavana.
Sehän se kun luonnossa metsä ei kasva ihan samoin kuin paperilla parhaimmillaan. Jos esim. ennen 19 keskiläpimitan vaihetta männikkö on harvennettu hyvin harvaksi, niin miten pysyvät pystyssä ? Taimesta asti kasvatettuina harveikossa puista tulee liian paksuoksaisia ja tyvekkäitä. Metsän kasvu keskittyy enemmän harvempiin puihin- joo, sehän se on harvennuksen tarkoitus – mutta reunaehdot pittää ottaa huomioon. Kun männikkö hakataan vaikka sp-asentoon , niin tiedetään että harvassa kasvavat puut alkaa ensin vahvistaa juuristoaan ja sitten tyveään ; eli puun runkomuoto muuttuu ”tavallisessa tiheydessä” kasvaviin verrattuna . Silloin mm. metsän kok. tilavuus helposti yliarvioidaan (rk-läpimitan noustessa nopeasti).
Lisääntyvien korjuuvaurioiden takia pitäisi löytää parempia menetelmiä puun korjuuseen kuin lisätä metsissä koneilla liikkumista esim. juuri jk:n hakkuiden takia.
(Yhden puun runkokasvua ei voi yleistää koskemaan suoraan esim. 1 ha:n alaa kertomalla puutunnuksia puiden kappalemäärällä , jos ei oteta huomioon muita metsän kasvuun vaikuttavia tekijöitä.)
Kuule Perko se mitä pätee kaloihin ei välttämättä päde puihin. Esimerkiksi tuolla pohjoisessa vaikkapa ennen kuuluja Osaran hakkuita puita oli vähän. Siitä huolimatta ne olivat vanhoja ja pienikokoisia. Osaatko selittää suomeksi, miksi näin oli. Nimittäin sinun oppisi mukaan siellä olisi pitänyt kasvaa jättipuita. Ei vaan kasvanut. Uskotko teoriaasi vai luonnosta tehtyjä havaintoja.
Jos ottaisin kasvattikaloja, eihän ne olisi vanhoja ja kiloiltaan kalliita. Nuoret edulliset poikaset jotka kasvavat kunnolla. Se siitä kalavertauksesta aiheeseen.
Aloittaja”: Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin..” Tarkemmin ajateltuna ei kai kannata. Se saa sahan soimaan entistä liukkaammin.
Haba saat hidaskasvuisen puuston taulukon Tapion taskukirja v 2002 sivu 522. se on sädekasvulle 2,5 mm /v. Näitä voi myös lukea, ladata tolkkua muutenkin Arvo Kettusen sivuilta. Arvo metsä Arvo Kettunen. Järeytymisen ihme: taulukot kertovat
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.