Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sitä tarkoitin mitä kirjoitin. Kysymys ei ollut siitä mistä voisi olla kysymys. Hinta tietenkin ratkaisee kysynnän. Konsernien suhtautuminen jk:hon kyllä tiedetään. Tuskin jk puu on rinnastettavissa mihinkään harvennuspuun hintaan tai hintakattoon. Jos ja kun se sitä on, onhan se selvä viittaus kartelliin. Eiköhän konsernin hintapolitiikalla ole ohjaava vaikutus.
Sanoisin jonkinlaisella kokemuksella, että ah ja yh hintaero kakkosharvennuksessa on 2-3 euroa. Ja että yhdyn siihen näkemykseen, että yläharvennuksesta maksettava hinta ei vastaa korjuukustannuksien muutosta suhteessa päätehakkuuseen.
Sanoisin näin, että ylipäätään jk:ta harrastettaessa kannattaa myydä harvennuksia ensin yläharvennuksina ja viimeinen niistä suojuspuuhakkuun nimellä.
Mikäpäs siinä. Kuuluvainen ja kumppanit, – palkastanne pidätetään vähintään samalla prosentilla rahnaa siihen eko–kassaan, jonka mo menettää. Maailma on savua täynnä, mutta vielä lisää pitäisi tuprutella ötökän lihottamiseksi. Lopettaa pitäisi jo moinen höyryäminen.
Ymmärtääkseni pefc sertifikaattia ollaan muuttamassa lähemmäksi fsc serifikaattia. Yllättävää kuitenkin on että metsähallitus käyttää pefc sertifikaattia. Voitaisiin lähteä siitä että valtio muuttaisi metsänhoitonsa fsc sertifikaatin mukaisesti. Nykyään mm UPM käyttää metsiensä hoidossa vain fcs sertifikaattia, jossa suojeluvelvoite on aika paljon suurempi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään