Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Harmillinen tapaus tuo mehtäakalle sattunut, se tahtoo vaan olla että sitä kokemusta ei tahdo toimijoilta löytyä. Jos itse tekisin puukauppa niin varmasti sillä mutullani ainakin alustavan päätöksen tekisin jatkuvan hyväksi, se että löytyykö kellään kokemusta ja onko referenssikohteita ratkaisee lopullisen puukaupan suunnan.
Tuon kokemattomuuden aistii tälläkin palstalla ja mistä sitä niin runsaasti kertyisikään, se on aina ollut se aukko niin helppo tehdä ja tuleehan siinä toimijalle mukavasti rahavirtaa.
Tuleehan sitä rahavirtaa ja kustannukset jäävät puuntuottajan maksettavaksi. Voihan se olla puunostajilla hiljainen sopimus, että jk puusta maksetaan alennettua hintaa.
En ole huomannut ainakaan omassa toiminnassani, että jk puulle maksettaisiin alempaa hintaa, tai että korjuu olisi olennaisesti kaliimpaa.
Sahurit saavat jk hakkuulta hyvää tukkia ja toimivat myös sen mukaan. Kaikki puunostajat eivät suinkaan ole ”kartellissa”, jos sellaista on epäiltävissä.
Keskihintataulukko kertoo lahjomattomasti että kaikki keskimäärin saavat kakkosharvennuksen eli kasvatusharvennuksen hinnan. Ei ole mitään välitapauksia vaan joku saa ehkä lähelle huonoimman päätehakkuun hintatasoa, joku taas todella huonosti lähelle ensiharvennuksen tukin hintatasoa. Vaihteluväliä tietenkin on kuten kaikkien puukauppojen osalta aina on. Miten Jovain perustelet että päätehakkuun tukki olisi huonompaa kuin jk:n??
Kuule Jovain. Ei siinä hiljaisia eikä muitakaan sopimuksia tarvita. Sahoja ei kiinnosta jk-puu, jonka hakkuu on hidasta eikä aina saa sitä puulaatua, jota tarvitsee. Konserneilla on kaikelle puulle käyttöä. Luonnollisestikin ostavat, mutta, koska tärkeä ostajaryhmä, sahat eivät ole jk-puusta kiinnostuneet, niin maksavat vähemmän. Hulluja olisivat, jos maksaisivat enemmän, kun vielä tiedetään tuollaiset ongelmat, joista Metsäakka kertoi.
Älä syytä Metsäakka motokuskia. Hakkasi epäilemättä ohjeen mukaan. Syyllisiä on vain kaksi. Sinä, joka esitit toteuttamiskelvottoman toiveen ja se yhdistyksen tyyppi, joka lupasi toteuttaa sen.
Noinhan se on kuin timppa asian ilmaisi. Jk metsänhakkuuseen sovelletaan urakoitsijan osalta harvennustaksaa. Taksan suuruuteen vaikuttaa korjattavan puun litra koko. Se hinta joka maksetaan myyjälle on ihan myyjän ja ostajan välinen asia. Urakoitsija ei siihen ota osaa mitenkään. Nämä kaksi asiaa on syytä erottaa toisistaan.
Jovain:”Voihan se olla puunostajilla hiljainen sopimus, että jk puusta maksetaan alennettua hintaa.” Tuo on ihan pötyä.
Kuinka jk eroaa harvennusleimikosta? Siinähän on paljonkin enempi pyörittelyä, sottaamista ja kaatosuuntien kanssa vekslaamista. Korjuu ei voine olla ainakaan helpompaa eikä siten halvempaa.Ajomatkat kasvavat väistämättä kun suuremmat alat harataan. Kantohinnasta se on pois. Ja kun pienempiä rasseja ja kempuroita huonolaatuisia tulee korjata, eihän kokonaisjäreys välttämättä olekaan kummoinen.
Hyvästä varttuneen männikön väljennyshakkuusta saamme kyllä liki päätehakkuun hintoja sahalta. Kyse on kuitenkin erikoistapauksesta. Puut ovat 100-vuotiaita ja tiheäsyisiä. Tukkia oli viimeisessä kaupassa 66 % männyistä ( keskitilavuus 306 l) ja mäntytukkirungoista 76 % (keskitilavuus 422 l). Kokonaiskertymä 77 m3/ha. Tein kaupan ilman kilpailua. Minun ei yleensä kannata edes kysyä muilta tarjousta. Eräs konsernin ostaja sanoi kerran suoraan, ettei heillä oman harvennuspuiden hintakattonsa vuoksi ole mitään mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Kun edellisen kerran pyydettiin tuollaisesta leimikosta tarjousta, niin konsernien hinnat olivat tukilla 10 ja kuidulla 3 euroa halvemmat kun päätehakkuuleimikon.
Jos olisi joku jatkuvan kasvatuksen viritelmä, jossa pitäisi yrittää onkia sekalaisia puita sieltä sun täältä ja varoa pienempiä, niin en kyllä saisi sahalta tarjoustakaan vaan minun olisi pakko tyytyä konsernien hinnoittelupolitiikkaan.
Tuossa Timpan väittämässä ei ole mitään perää, jk-leimikoissa on tukkikertymä 70-80% luokkaa, jopa enempi ja sahoja kiinnostaa ja on aina kiinnostanut tukkileimikot.
Sahoja kiinnostaa vain ja ainoastaan leimikot, josta saa nopeasti puuta ja sellaista mitä kulloinkin sattuu tarvitsemaan. Kaikki muu ”pakkopullaa” jota joutuu ostamaan ja jolla saatetaan vaihtaa tukkeja itselle.
Jos haetaan yli 80 %:n tukkimääriä, niin runkojen pitäisi olla valtaosiltaan kuution luokkaa, koska sekaan sattuu aina pienempiäkin puita. Mitenkähän sellaisten hakkuussa pienemmät säilyvät hengissä.
Kerran teetetiin eräälle suoalueelle poimintahakkuu. Siinä tukkia oli männyistä 26,4 % (361 l) ja 59 % mäntytukkirungoista ( 550 l). Ja hinnat tietysti harvennushakkuuhintoja . Eivätköhän nämä ole lähempänä totuutta. Ostajana konserni. Sahoja ei kiinnostanut.
Usko nyt Luca. Ei metsätalous ole mitään toivotaan, toivotaan vaan tosiasioiden tunnustamista,
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään