Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Luke jk:n 80-luvun koealojen epäonnistuminen näytti tulleen osin niiden jäämisestä paitsioon ,kun 2. poimintahakkuu jäi tekemättä. Luultavasti siksi vuosikasvut niin olemattomia. Mutta toisen Erika-tutkimuksen mukaan kasvuero on keskimäärin 25% parempi tasaikäsen hyväksi. Pitäsin sitä luotettavampana . Siitä ei tosin ilmene miten kasvuero muuttuu entistä parempien jalostetusta siemenestä kasvatettujen taimien tultua/tullessa saataville. Koivullahan onkin jo saatu kasvua ( ja laatua samalla) parannettua n. 35 % luonnon taimiin verrattuna. Klooneilla jopa 50 % . Samoin havupuilla on päästy entistä parempiin kasvulukuihin ja männyllä laatukin on parantunut (oksien paksuus ja oksakulmat). Yksistään jalostetuun ainekseen ei aina kannata turvautua koska kulut voi nousta liian suuriksi; siksi luontainen uudistaminenkin kannattaa pitää mukana valikoimissa siellä missä se on mahdollista. Toinen sitä puoltava asia on ehkä luontaisen parempi luonnontuhojen/tautien kestävyys, varsinkin sekametsärakenne lisää sitä.
Tahvonen toi NNA- laskennan metsän kasvatukseen mutta kertoo jossain muistaakseni itsekin, että pelkästään se ei välttämättä anna aina ihan oikeaa kuvaa sen sisältämien puutteiden vuoksi.
Jos ja kun lähtötilanteet vaihtelee paljon esim. päätehakkuupuuston korjuukulujen ja jäävän puuston määrän ja laadun suhteen, ei pelkällä paljaan maan arvon laskennalla päästä suoraan todelliseen tilanteen mukaiseen lopputulokseen. Varsinkaan silloin ei päästä, jos lasketaan jk:ta optimoimalla ja tasaikäisen tulosta ”minimoimalla” käyttämällä esim. vain alaharvennuksia ja laskemalla sen muutkin kustannukset yläkanttiin ja jk:a ilman siihenkin kuuluvia todellisia kuluja.
Tietysti harvennushakkuu on harvennushakkuuta, se on tullut jo selväksi aikoja sitten. Yksi tärkeä tekijä on tietysti poistettavan puun koko joka alaharvennuksissa ei ole paljon mitään mutta yläharvennuksissa se on pääosin tukkia. Se on hinnoittelutekijä joka tuo yksikköhinnan likelle avohakkuuhintoja
On myös päivän selvää, että isoja puita jk-harvennukselta rostiessa puustovauriot ovat aivan eri luokkaa kuin alaharvennuksessa. Taimet lahmaantuu suurilla latvuksilla, oksakasat ovat isoja. Ei selaisiin rytöläjiin taimi nouse.
Puusto-ja juuristovaurioita tulee sitä enemmän mitä useammin ja mitä heikommilla korjuukeleillä kuviolla käydään koneilla. Jos tulee ajurapainumia tavallista enemmän, sekin vaikuttaa puuston kasvuun muutenkin kuin juuristovaurioiden kautta. Kun nykyään on keskimäärin korjuukelit olleet heikentymään päin, tilanteeseen ei sovi lisätä kiertoajan korjuukertoja (varsinkaan kuusikoissa) vaan mieluummin vähentää niitä.
Jk:n kannattavuusvertailuista kiinnostuneita suosittelen itse opettelemaan NNA-laskentaa ja sen soveltamista todellisiin metsäkohteisiin. Pelkästään mainosesityksiä lukemalla saa väärän kuvan. Jk:n toimivuudesta/toimimattomuudesta saa melko hyvin selvää esim. lukemalla metsälehden keskustelupalstaa pidemmältä ajalta.
Itse kun pyysin tarjousta kuusikon yläharvennuksesta päätehakkuun vaihtoehtona niin tukin hinta oli 47€ ja päätehakkuussa 58€. Onko muilla parempia kokemuksia?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään