Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mikä kasvupaikka oli Timpan näkemässä Luken jatkuvan kasvatuksen kokeessa? Mustikkatyypillä pitäisi päästä Etelä-Suomessa kaksinkertaiseen kiertoajan kasvuun eli 8-10 mottia vuodessa, ei 4-5.
En osaa tarkempia koordinaatteja antaa. Oltiin Pääkaupunkiseudun metsänomistajien exkursiolla oppaana Sauli Valkonen. Luku on häneltä. Kasvupaikka MT. Oli aika kosteanoloinen pohja, jossa oli syntynyt hyvin kuusentaimia, joten olosuhde oli erinomainen. Männyn tai lehtipuun taimia ei lainkaan. Tuo minun 6,5 m3 perustuu puoliksi paljasjuuritaimien kasvutietoihin. Nykytaimilla, muokkauksella ja varhaisperkauksella tietysti selvästi suurempi.
Tuonkin metsän ja Lähteen koealat näin, mutta se jatkuvan kasvatuksen mallimetsä oli vähän erilainen. Siinä oli tosiaan erikokoisia puita ja saattaakin kasvaa aika kauan periaatteessa samanlaisena.
On vähän uskaliasta, niin täälläkin, väittää, ja eihän se voi olla totta, että olettamusten varassa hoidetaan näitä asioita. Kuitataan uudistamis ja taimikon hoitokulut jatkuvan kasvatuksen mahdollisesta alemmasta puunmyyntitulosta. Tai, että jatkuvan kasvatuksen koealan kasvu jossain on alempi, kuin jaksottaisten omien metsien kasvu. Tai omien metsien kasvu on sitten jatkossa kymmeniä prosentteja suurempi.
Ovat kuvitteellisia sikäli, että myös päinvastaisia tuloksia esitetään. Omalta kohdaltani voin sen vahvistaa. Puunhinnassa on päästy samaan jopa yli, mutta mihin sitä sitten vertaa, kun kauppa on kauppaa. Johon myös kauppatavalla ja hoidon jälkitöillä, kuin myös jatkuvan kasvatuksen puuston alkupääomalla on vaikutusta. Vievät sitä prosenttia toiseen suuntaan.
Ei ole Jovain kuvitteellista, kun kerron, että erään Suomen suurimman puunostajan edustaja sanoi, että heillä kaikki poimintahakkuut hinnoitellaan harvennushakkuiksi. Kysymykseni koski vieläpä sellaista tapausta, että uudistushakkuualueeseen liittyvään tontti- ja ranta-alueseeen tehtiin merkittyjen puiden poimintahakkuu. Puut olivat keskimäärin liki 1 m3:n mäntyjä.
Ja sinä yrität uskotella, että saat saman tai paremman hinnan poimintahakkuusta kuin samoista puista aukossa.
Timppa kyllä oikeassa. Kun tätä jk:ta alettiin jopa metsäyhtiön puolesta infota niin heidän tietoilloissaan slkeästi ilmoitettiin että puun hinnoittelussa tietysti mennään harvennushakkuun taksoilla. Ja sen haitat kyllä varoiteltiin aika perusteellisesti.
Suurimmallla osalla Suomen kasvupaikoista ja vielä nykypuusto huimioiden ei ole mitään muuta järkevää/toimivaa vaihtoehtoa kuin avohakkuun kautta uudistaminen. Ja kun taloudellista kannattavuutta ajattelee, niin vielä vähemmän on järkeä. Tämän tietää jokainen fiksu ja kokenut metsämies. Tämä vaihtoehtoisuus sopii aniharvoihin kohteisiin ja sen pohtiminen ja tämä asian ympärillä pyörivä turha hype on vain akateemista ja suuren kuvan kannalta täysin turhaa länkytystä.
Miksi hatelo juuri nyt on aiheellista kerrata menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia? Ei siksi että menetelmä olisi kovasti yleistynyt, vaan siksi että avohakkuuta vastustava aloite on eduskunnassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään