Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuitenkin paras vakuutus on tehdä hoitotoimenpiteet ajallaan. Lähtien taimikohoidosta, ensiharvennuksesta kakkosharvennukseen ja jopa ns. väljennykseen.
Silloin metsä kestää parhaiten paikalliset tuulet ja tuiskut. Trombi on tietenkin eri juttu, mutta metsätilat eri tilkkuina maailmalla, ei trombi iske kaikkiin, jos niitä on vaikkapa kymmenen eri tilaa.
Hoitamattomia metsiä ei tietenkään pitäisi alkaa hoitamaan muuten kuin ”katkaisuhoidolla”.
”Tai sitten alikasvoskoivut oli hiestä ja aukkoon tulleet raudusta.”
Asia jäi vaivaamaan, syödäänkö aukon koivuja eri tavoin kuin alikasvoskoivuja, joten tarkistin. Aukkoon tietysti jätin vain rauduksia ja ne katkottiin. Käivin tarkistamassa alikasvoskoivut. Kaukaa katsoen oli näyttänyt, että ne eivät maistuisi yhtä hyvin kuin aukossa. Tarkempi tutkailu kuitenkin näytti, että vain alikasvoshiekset olivat säilyneet ja raudukset oli sielläkin järsitty pensaiksi. GLa ja Timppa olivat oikeassa.
Tapani-myrskyn 2011 tekemä pienaukko. Kuusta on tullut ja koivut syöty alas. Kuusien ennuste on aika huono, koska aukosta kaatuneet kuuset olivat lahoja.
Lahoa sen verran tuossakin, että koivulle pitäisi uudistaa. Vaan kun lähimmälle tielle on matkaa yli puoli kilometria, saa sorkkaelukat tuolla rauhassa mellastaa. Kun tulee sopiva poutajakso, laitan kokeeksi Tricon koivikkoon. Jos homma onnistuu, sitten voi tuonkin tulevaisuuden suhteen olla vähän levollisemmalla mielellä. Männyllä se tuntuu toimivan, mutta omt on vähän raju pohja sille.
Siitä on 50-70 vuotta aikaa kun yleisesti peitteistä metsänhoitoa harrastettiin. Aukkoja tehtiin mutta 60 luvulla vain rajoitetusti. Siirryttiin kyllä alaharvennuksiin, mutta myös yläharvennuksia ja väljennyksiä tehtiin. Tehtiin siemen ja suojuspuuhakkuita, uudistettiin vajaatuottoisia ja kasvunsa päättäneitä metsiä, mutta myös puhdistushakkuita tehtiin. Harsintaa ei enää siihen aikaan tehty.
Tuottavista metsistä oli kuitenkin koko ajan kysymys ja tämän vaiheen jälkeen peitteistä metsähoitoa pidettiin hyvinkin 40-50 vuotta pimennossa. Eihän nuoremmalla polvella voi olla ainakaan omakohtaista kokemusta sen ajan metsänhoidosta.
Tiedä sitten mikä tässä mättää, eihän periaatteessa metsänhoidon mallit ole siitään muuttuneet. Ovat kehittyneet paljon, mutta on myös kyseenalaista väittää, että jaksollisen mallin tuottohyöty kumoaa jatkuvan mallin tuoton. Tuskin metsikkökuvioiden eri kasvuvaiheet kumoaa jatkuvan mallin jatkuvaa tuottovaihetta, jos metsät ovat puuta tuottavassa tilassa.
On siirrytty avohakkuisiin, mutta yhtä todennäköisellä syyllä myös jatkuva kasvatus antaa sen tuloksen.
Ei 60- luvulla tehty yläharvennuksia, poimintahakkaajat (harsijat) pääsivät leivättömän pöydän ääreen rikottuaan metsälakia. ”Metsää älköön hävitettäkö”. Hävityshakkuun tehneet metsänomistajat menettivät lain mukaan puunmyyntitulonsa ja saivat lisäksi sakot, ehkä jopa linnatuomio. Lopuksi ikää kaikki tiesivät ja muistivat = Metsänraiskaaja.
Nyt on metsänomistajiin uskottu niin paljon, että he saavat toimia vapaasti ja näyttää ihan siltä, että liian paljon on annettu löysää. Se, että puut kasvavat enemmän kuin koskaan, johtuu aikaisemmista – lain määräämistä käsittelytavoista ja koulutuksesta sekä Keskusmetsäseuran valistustyöstä yhdistettynä ilmaston lämpiämisen ja typpilaskeuman vaikutuksiin.
Nykymallilla tulee olemaan seurauksensa, kun sahaajat kyllästyvät sahailemaan vain pieniä puita ja sahatavaran ostajat hylkivät heikkolaatuisesta puusta tehtyjä saheita. Tätä menoa meillä saa mekaaninen metsäteollisuus pakata koneensa ja siirtyä Siperiaan, siellä vielä on laadukasta ja järeää puuta maailmalle dumpattavaksi.
Olen tässä asiassa Jätkän kanssa täysin samaa mieltä. Myyräntyötä tekevän joukon perimmäisenä tarkoituksena on heikentää Suomen metsätalouden toimintaedellytyksiä, ja tuoda tätä kautta kilpailijoillemme enemmän markkinoita. Tätä ei aikaisemmin riittävästi edes tiedostettu, mutta nyt siihen on alettu jo herätä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään