Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • A.Jalkanen

    Puun ’ylituotantoa’ kutsutaan myös hiilinieluksi. Sille voi olla käyttöä… Laadukkaalle puulle löytyy myös ottajia; sen verran mittavat ovat jo toteutuneet ja suunnitellut investoinnit. Raaka-aineen laadusta pitää nyt olla oikeasti huolissaan, muuten vaneri ja sahateollisuus jäävät historiaan ja meillä tuotetaan kohta vain puunpalasista liimattuja tuotteita.

    Ammatti Raivooja

    Kyllä mäntyvaneriakin saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Enää ei sisusteta joka mökkiä sillä uritetulla mäntyvanerilla niinkuin joskus muinoin.

    Timppa

    Kokemusta on, että  peitteisessä suojuspuuasentoon hakatussa kuviossa hirvet söivät liki kaikki männyntaimet kun vieressä oleva normaali aukko sai olla rauhassa.  Sama kokemus oli muuten jollain toisellakin tänne kirjoittaneella.  Kun se suojuspuuasento hakattiin aukoksi, niin senkin taimet saivat alkaa olla rauhassa.

    Myös pienaukoista hirvet pitävät.  Hitaasti aukon reunassa olevaa kitukasvuista taimikkoa on runsaasti.

    Itse mietin, että auttaisiko typpilannoitus taimivaiheessa.  Maistuisivatko elinvoimaiset taimet pahemmilta.   Ei tahdo löytää kuitenkaan nykyään niin maistuvaa kohdetta, että tuloksella olisi arvoa.

    Ehkä se Riistakonserni ei arvo paikkoja, missä hirvet talvehtivat.  Hirvet kyllä hakeutuvat paremmille ruokamaille tai muuten rauhallisemmille paikoille.  Katselin 2012 talvella tehtyä lentolaskentaa.  Meidän porukan mailla oli noin 3 hirveä/1000 ha.  Oltiin ammuttu edellisenä syksynä 6 hirveä/1000 ha, mikä on seuran ennätys.  Naapuriporukan puolella näkyi laskennassa n. 7,5 hirveä/1000 ha.  Laajoja alueita pitäjästä oli täysin hirvettömiä.

    Planter

    AR: ”Öljyntuotantoakin tuottajat rajoittavat.”

    Puuntuottajat rajoittavat ”pumppausta” rajoittamalla ja säätelemällä hakkuita, eivät hävittämällä puustopääomaa.  Eivät öljyntuottajatkaan hävitä öljyä polttamalla sitä taivaan tuuliin.

    Saattaa olla, että Opec joutuu rajoituksiin, kun Suomesta alkaa virrata männystä tuotettua bioöljyä 😉

     

    Ammatti Raivooja

    Mä en kyl sanois, että metsänomistajat säätelevät ja rajoittavat hakkuita kun mäntyä jatkuvasti ylitarjontaa. Ja jos lisää tarvitsisi niin hintaa nostamalla sitä saa lisää. Ei se lopu metsistä. Hirvet tasapainottavat jatkuvaa ylitarjontaa vähäsen. Itseasiassa hirvikantaa voitaisiin lisätä vaikka 20% Suomen puuntuotanto kyllä kestää sen.

    A.Jalkanen

    ”Riistakonserni ei arvo paikkoja, missä hirvet talvehtivat.” Tämä on kyllä totta. Olisiko hirvien torjuntaan siellä joku ratkaisu – voisiko talvilaidunalueilla esimerkiksi metsästää?

    jees h-valta

    Mielestäni myös männyn markkinanäkymät ovat senverran huikeat että aivan turha niitä on huvitteluseurueiden kotieläimille syöttää. Hoitakoon kantturansa jossain suljetussa luonnonsuojelualueen reservaatissa ja muuttakoon torrakoineen sinne luoliin asumaan. Saisi aitoa luomutuntemusta kun avotulella ruhoa kypsyttelisi.

    Gla

    AR:niin näkemystä voi ymmärtää, jos omaa äärimmäisen kommunistisen ajattelutavan. Siinä ei yksityinen liiketalous tai ympäristöasiat paljon paina. Siksi itse en ymmärrä.

    Ammatti Raivooja

    Jos meillä on ylituotantoa ja ylitarjontaa männystä niin ylitarjonnan ja ylituotannon mielekkyyden kyseenalaistaminen on nyt äärikommunismiä?

    Niinku suurimmat höyrypäät on täällä esittänyt, että hirvistä on tullut 100 miljardia euroa vahinkoa niin muut höyrypäät vaan nyökyttelee, että kyllä näin on. Sillä ei ole rajaa mitä älytöntä voi hirvivastaista esittää, kukaan ei kyseenalaista sitä. Ihan hyvin vois vaa sanoa, että 100 miljardia tulee vahinkoa, sitä ei ykskään hirvivastainen lähtisi kieltämään, hirvituho omalle kohdalle katkeroittaa niin pahasti, että kaikki järki katoaa asian suhteen.

    Ikävä kyllä mäntyä ei tarvitse kasvattaa enempää hirvikannan kustannuksella. Hirvikannan kutistaminen heikentää männyn hintaa ylitarjonnan vain pahentuessa.

    suorittava porras

    ”– voisiko talvilaidunalueilla esimerkiksi metsästää?”

    Ihan normaalisti on metsästetty , kenties jopa vähän keskivertoa intensiivisemmin . Jälkimmäiseen ajatukseen olen päätynyt , kun olen huomannut usean talvehtimisalueen hirvitiheyden laskeneen jyrkästi .

    Kuluneella metsästyskaudella kaadettiin maassamme yli 10 000 yksilöä enemmän verrattuna edeltävään kauteen ja reilusti yli 2 000 yksilöä enemmän , kun ennen jahtia ennustettiin . Tämä saattaa merkitä sitä yhdessä alentuneen havaintomäärän kanssa  , että ensi syksynä luppia myönnetään niukemmin.

    …..

    Nyt ei sitten aseet paukahtele ennen ensi syksyä , joten muut torjuntakeinot on otettava käyttöön koko kirjossaan . Onkohan jo saatavissa Wunderbaumin tuotetta eläinten karkottamiseksi . Petoja varten niitä on ainakin kehitelty . Voivat tepsiä hirviinkin .

    Onkos muuten kukaan kokeillut karkottavaa koiraa ? Jos teitä ei ole lähellä, tottelevainen suurikokoinen koira voi olla hyvä apu hirviä karkotettaessa. Itselläni oli aikoinaan ”sakemannni” , joka oli hyvin kiinnostunut hirvistä. Se jopa haukkui niitä paikoilleen , mutta lopetti ja tuli luokse merkkivihellyksen kuultuaan . Labbiskin antoi hirville muutaman kerran jopa katoon johtaneet lähdöt rynnätesään hirvien makuukselle . Silloin oltiin lähellä tietä eikä varsinaista hirvikoiraa voinut käyttää .

    PS. On jäänyt askarruttamaan , miksi Jesse vasta nyt kyöräilee niitä hirviä pois nurkistaan . Eikö olisi ollut fiksumpaa tehdä paikallisen seuran kanssa yhteistyötä ja painostaa ne hirvet metsästyskauden aikana aseiden ulottuville. Vasoja Jessen tiluksilla tuntui olevan , mutta hirviporukka puolestaan oli niitä vailla . Nyt vasat jatkavat juoksuaan . Miten lienee käynyt porukan kaatokiintiön kanssa…oisko jäänyt hirviä pystyyn ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 347)