Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 347)

1 2 3 4 5 6 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Lähetetty: 30.12.2016, 12:43
Merkitty: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Tekijä
Planter

Teema Metsänhoito

Planter 31.12.2016, 09:57

”Harrastelijan” teksti on juuri sitä mitä ajattelin. Yritetään pitää hirvikanta kohtuullisena. Jos ongelmia tulee, lähetetään reppuruiskupartio matkaan ja hoidetaan homma… ja hoidetaan se ajoissa.

Jos riistapuolella kaikki olisivat yhtä fiksuja ja selväjärkisiä kuin harrastelija, ei näitä keskusteluja tarvittaisi.

Monilla syrjäkylillä homma toimii, kun harrastusmahdollisuuksia ei ole paljon, tehdään se ainoa kunnolla. Metsästysseurat tekevät kyllä muutakin. Jos kylän yksinäiseltä mummolta on polttopuut loppu, niin kyllä varmasti löytyy takooporukka, joka toimittaa traktorikuormallisen polttopuuta mummolle, eikä maksun perään kysellä.

Ei näitä toimivia yhteisöjä kannattaisi lähteä romuttamaan, vaan keskittyä niihin, joissa homma ei toimi alkuunkaan. Järjetön kuusettuminen kyllä todistaa, että ongelma on laaja eikä muutaman häirikön keksimä.

suorittava porras 31.12.2016, 16:11

”Metsästysseurat tekevät kyllä muutakin. Jos kylän yksinäiseltä mummolta on polttopuut loppu, niin kyllä varmasti löytyy takooporukka, joka toimittaa traktorikuormallisen polttopuuta mummolle, eikä maksun perään kysellä.”

Näin ehkä 15 vuotta sitten , mutta tänään se mummo on jo palvelutalon asiakas , samoin osa tuon ajan talkoolaisista . Vielä 90-luvun puolella virtaa riitti talkoisiin , ennakkoraivauksiin ja jopa paikallisen isännän teurastusavuksi . 2 000 luvun hirventappotalkoot vei useimmilta suurimmat talkoohalut . Kotonakin on ihmisiä , jotka kaipaavat läsnäoloa ja osallistumista . Viime vuodet myös jäsenten ikä on alkanut tehdä tehtäväänsä seurojen aktiivisuuden suhteen .

Vähenevän joukon paineista ja niiden sietokyvystä näimme hiljan lehdesä esimerkin , jossa seuran maanomistajajäsen ”talkoili” yhteisönsä toimintatilat ja sen ympäristön käyttökelvottomiksi erimielisyyksien seurauksena . Henkilö todettiin syylliseksi laittomaan tekoon . Jokainen voi arvailla , miten kyseinen tapahtumasarja edistää metsästystä ja vahinkojen vähentämistä . Kokemuksesta voin sanoa , että tapahtumasarja ei ole ainoa laatuaan eikä ensimmäinen eikä viimeinen . Seuran toiminta voi halvaanutua vuosikymmeniksi erimielisyyksien kärjistyessä .

Hirvivahinkojen torjuntaa ei kannata laskea edellämainituista syistä yksin metsästäjien harteille . Oma apu on monesti kuitenkin se paras apu . Keinovalikoima sisältää muutakin ,kun karkotteet . Hirvelle mieluisen ravinnon pitäminen mahdollisismman vähäisenä taimikoissa niiden kasvun kriittisinä hetkinä antaa jo kohtuullisen suojan vahinkoja vastaan . Kun niitä vielä terästetään metsästyksellä ja karkoteaineilla , ollaan jo lähellä tavoitetta .

PS. Näyttää siltä , että metsästäjät ovat tänä vuonna ylittämässä ennustetut kaatotavoitteet . Syksyllä MT kertoi kaatojen määrän saattavan yltää jopa 45000:een yksilöön . Tämän päivän saldo näyttää olevan jo 46 920 päätä ja todennäköisesti kaatoja on vielä kirjaamatta . Pyyntilupia oli käytössä 37400 , mikä on noin 10% enemmän , kun vuonna 2015 .

Visakallo 31.12.2016, 16:25

Alkaa isänniltä kaatuilemaan kaurakuormia ojaan kiireisenä puintiaikana… Siinä mennee koko hirvilauma kerralla hengettömäsi kun oikein ahnaasti viljaa syövät…

Planter 31.12.2016, 17:26

”Hirvelle mieluisen ravinnon pitäminen mahdollisismman vähäisenä taimikoissa niiden kasvun kriittisinä hetkinä antaa jo kohtuullisen sujan vahinkoja vastaan .”

Hirvien mieluisa ravinto talven kriittisinä hetkinä on mänty. Sen ravinnon pitämiseen mahdollisimman vähäisenä on pyritty 20 vuotta ja tulos on tämä: Mäntytaimikot ovat vähentyneet puoleen ja korvautuneet kuusella, joka ei ole mieluista ravintoa.

Jovain 1.1.2017, 08:07

Hirvet ovat paikallisia mutta myös vaeltavat. On monia syitä vaeltamiseen, kuten ravinto, pedot, luonnon olosuhteet, uhkat, kuten suurten maastopalojen savut, jopa hirvikärpänen. Hirvet vaeltavat ja nämä vaellukset tutkitusti ovat jopa satoja kilometrejä. Yllättävästi hirviä onkin pakkautunut alueelle enemmän kuin tiedettiin.

Ravinnon osalta esitän väittämän, johon ei nyt kuitenkaan tarvitse sen kummemmin reagoida. Aikoinaan väiteltiin ”myyräinvaasiosta”, metsäveropohjan muutoksen siirtymäajan 13 v. aiheuttamasta (avohakkuut) myyrien räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Väitän tällä tapahtumalla olleen ja olevan edelleen vaikutuksensa myös hirvikantoihin ja hirvien aiheuttamiin tuhoihin metsässä.

MaalaisSeppo 1.1.2017, 09:36

Metsän veromuutos ei mielestäni lisännyt aukkohakkuita. Hakkuut eivät oleellisesti poikenneet nykyisistä, kun 90-luvun lama loppui.

Planter 1.1.2017, 10:34

”On monia syitä vaeltamiseen, kuten ravinto, pedot, luonnon olosuhteet, uhkat, kuten suurten maastopalojen savut, jopa hirvikärpänen.”

Eikökän tuo ravinto ole kuitenkin se määräävä, jota tarvitaan päivittäin, muut ovat enemmänkin satunnaisia tapahtumia. Hirvien pääasiallinen talviravinto on mänty. Jos ajatellaan, että männyn taimikkoala on puolittunut 90-luvun tilanteesta, niin eikö jo sen perusteella pitäisi hirvikantaa puolittaa, että vahingot pysyvät edes entisellään?

Nyt näkyy hirviä aivan uusissa maisemissa, kun syötävää ei löydy vanhoista paikoista. Entisten laitumien oksat ovat kasvaneet turpaa korkeammalle ja uudet istutetaan kuuselle.

MaalaisSeppo 1.1.2017, 16:26

Joko hirvien teuraspaino on lähtenyt ravinnon puutteessa laskuun?

Jovain 1.1.2017, 16:36

Veromuutoksen siirtymäaika päättyi vuoden 2005 lopussa. Siihen päättyivät myös myyrien massaesiintymät. Metsänhoidossa siirryttiin enemmän harvennuksille.

Ravintotilanne se on joka säätelee. Sama koskee myös hirviä. Väitän myös hirvien hyötyneen avohakkuualueiden laiduntamisesta. Kesälaitumet kaikkine herkkuineen, onhan se hirville hyvä kattaus. Toki talvella paineet kohdistuvat myös hoidettuihin taimistoihin ja se kuusettaminen, jolla ongelmaa on torjuttu.

Peitteinen metsänkasvatus olisi yksi keino ja tietenkin hirvikannan rajoittaminen.

Planter 1.1.2017, 16:46

”Peitteinen metsänkasvatus olisi yksi keino ja tietenkin hirvikannan rajoittaminen.”

Peitteinen metsänkasvatus ei oikein sovellu männylle, vaatii valoa. Kokeilin huvikseni pienellä koealalla. Hirvet söivät taimet, jotka yrittivät ponnistaa ylös puolivarjosta.