Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • Korpituvan Taneli

    No no jesse! Ei se asia nyt enää ole noin.

    silloin minäkin olin pikkupoika niin maaseudulla tosiaankin oli jonkunmoinentussari joka talossa. Samoin silloin oli mökinäijiä, jotka ei olisi kyllä pe suettaan kevääseen saaneet elleivät olisi hirveä tiinuun pistäneet.

    Ajat ja pojat ovat nyt toiset. Yhä vieläkin maaseudulla kyllä tiedetään naapurin asiat muutaman kilometrin päähän paremmin kuin maalikylissä seinäntakana asujan. Toki se on niin ettei naapurin hirvenkaadosta välitetä jos antaa palan lihaa.

    Se mitä olen muutamista sattumuksista päätellyt, on se että se salametsästys on tällä hetkellä vähän organisoidumpaa toimintaa. Minultakin krran kysytty että minkälaisella lihaprovisiolla ummistaisin silmäni. Kieltäydyin provisioista, koska olen laillisuuden kannattaja, mutta senverran hirvet harmittavat, että sanoin olevani muutenkin vähän huononäköinen ja erityisesti hirvien suhteen huonohoksuinenkin vielä.

     

    Se vuokrausboikottikin on tosiaankin ihan hyvä keino, mutta siinä pitää sitten olla hehtaareja takana muutamia satoja ainakin että seuran on pakko ruveta neuvottelemaan. Kyllähän minä meidän kylän seuraakin kerr an jo varoitin ja vetosin siihen että minä kyllä saan tarvittaessa väkeä liikkeelle, jos tarve vaatii.

     

    JK .  Se ehkäisypillereitten maastojakelu on kyllä kuolleena syntynyt ajatus. Järkevämpää on metsästää kanta alas ja samalla pitää se mahdollisimman lisääntymiskykyisenä. Silloin ratkaisu on kestävä ja pitkäjänteinen.

     

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    helge6

    Taneli ehdottoman oikeassa, ei ole torppain seinillä tussareita kuin vielä 50-60 luvuilla. Eri mieltä olen kyllä miten hirvikanta pudotetaan alle 1/1000 ha. Kun sidosryhmät ovat sopineet hirvitalousalueen kannaksi luokkaa 2,5- 3,1 esim. Se vaatii nopeassa tahdissa toteutettuna melkoisia virkavirheitä viranhaltijoilta, jotka kait toimivat virkavastuulla.

    Jos kanta on alarajan tuntumassa meilläpäin ainakin ollaan isäntien ja emäntien kanssa hyvissä puheväleissä. On tietysti aina joku joka ei voi hyväksyä metsästystä. Kyllä sekin on hyväksyttävä vapaassa maassa.

    Gla

    Suorittava porras: ”Arkadianmäen ” harrastelijoita” on väestöön  suheutettuna pikkuisen vähemmän , kun Antonin esittämässä asiassa .

    Kuitenkin em ryhmän tekemiin päätöksiin on tyytyminen  , vaikka kuinka tuntisi itsensä kaltoinkohdelluksi . ?

    Riistahallinto ei ole millään tavalla demokraattinen järjestelmä. Onhan tälläkin palstalla se osoitettu, että sidosryhmille kyllä tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta päätöksentekoon ei tällä asialla ole vaikutusta. Sitä metsästäjät nimittävät vaikutusmahdollisuuden parantamiseksi.

    Sinua tämä voi naurattaa, mutta koita asettua pöydän toiselle puolelle. Vieläkö naurattaa?

    (On muuten hieno juttu tämä palstauudistuksessa tullut omituisuus, jossa lainaukset saa ihan uusia muotoja. Jos tuo hymiö näkyy muilla yhtä suurena kuin minulla, ehkä se kuvaa suorittavan tunnelmia vallitsevassa tilanteessa)

    Gla

    Taneli: ”Planteri eikö tricoakin varmempi vahingonehkäisykeino ole lyijy?

    minä luopuisin kyllä lupamaksuistakin ja annettettaisiin lupia joka seuralle niin paljon kun haluavat.”

    En luota metsästäjien haluun leikata hirvikantaa. Parempi tapa on alkaa noudattaa mm. metsästyslakia, jossa edellytetään vahinkojen pitämistä kohtuullisella tasolla. Siksi sidosryhmien pitää määritellä sopiva taso, johon riistahallinto joutuu sitoutumaan.

    Korpituvan Taneli

    Vai että oikein sidosryhmien kanssa on sovittu kanta??

    Siis sidoksissa toisiinsa ov at olleet metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset, joissa molemmissa on jäseninä vain metsästäjiä.

    Ei tule virkavirheitä kun kanta tavoite määritetään esim. eduskunnassa. Samalla tulee tarpeettomaksi melkoinen virkamieskoneisto. Säästöä senkin lakkauttaminen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    Sidosryhmiä ovat metsätalouden ja liikenneturvallisuuden edustajat.

    Gla

    Planter: ”Ajattelin, että kun metsästäjät vuosittain rahtaavat 1 000 000 litraa lampaanrasvaa metsiin ja ruiskuttavat sitä käsiruiskulla pumppaamalla kahvasta 880 000 000 kertaa… se voisi motivoida lyijyn käyttöön ja toisi ymmärtämystä miksi torjuntatyö ei ole metsänomistajille niin helppoa ja halpaa.”
    Visakallo: ”Jos vielä jää metsästäjille virtaa, niin raivaussahan kamppeihinkin voi myös tarttua ja kaataa hirvien ruoat maahan.”

    Itse en kyllä metsästäjien taimikkoani antaisi raivata. Tuollainen pakkotyö ei hyvään lopputulokseen johtaisi.

    Gla

    Suorittava: ”Tehokkaimpia torjuntakeinoja ovat kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista maanomistajan itsensä tekemät ja tehtäviin kuuluvat taimikoiden perkaukset .

    Useaan kertaan olen todennut raivatessani metsäautotielle edes moton metävää aukkoa risukon sekaan , että parhaat hirvien ruokamaat ovat pusikoituneiden teiden varsilla .”

    Tuskin hoitorästikohteiden omistajat tuhoista huolissaan ovat. Mutta riistanhoidon ja metsätalouden yhteensovittamista käsittelevässä oppaassa neuvotaan jättämään ruokaa vähemmän tärkeisiin kohteisiin. Niiden pitäisi auttaa taimikoiden säilymisessä. Nyt sekin on väärin, kun metsänomistajista pitää löytää syy hirvituhoihin.

    Gla

    Planter: ”Jos vaihtoehdot ovat 500€ korvausta jälkikäteen 2ha täysin pilalle järsitystä taimikosta tai taimikon perustamisvaiheessa 100 litraa ilmaista Tricoa, niin itse valitsisin jälkimmäisen.”

    Tuo olisi parannus nykytilaan ja välivaihe kestävään ratkaisuun, jossa hirvi- ja peurakanta leikataan riittävän alas.

    Jovain

    Kyllä mm. saksanhirvimarkkinat ovat olemassa. Salametsästys ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Metsänhoidon kannalta 1/1000 tulee saavuttaa muulla tavoin. Kyllä vahinkojen torjuntaan, emmalta ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota, jos hirviä on liikaa. Oikeastaan se on välttämätöntä ja kuuluu hirviseurueiden toimintaan. Ainakin arkojen taimistojen osalta, talkoilla muutamina viikonloppuja käytetään siihen tarkoitukseen. Torjuntakeinoista se ei ole kiinni,  on enemmänkin tahdosta. Jospa vaikka ensimmäiseksi vietäisiin ne nuolukivet ja muut houkuttimet hevon kuuseen.

    Jessen näkemys: Ehkä luonto itsessäänkin pystyy pitämään kannan kohtuullisena. Uskoakseni siinä on paljon perää. En tiedä mitä Jesse ajattelee, mutta onhan metsähoitotavoilla vaikutusta hirvikantoihin.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 347)