› Keskustelut › Metsänhoito › Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 31 32 33 34 35

  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Lähetetty: 30.12.2016, 12:43

    Merkitty: 

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 14.9.2017, 07:51

    Nykyisessä valeuutisten maailmassa Ruotsiin on levinnyt tieto, että Suomessa eduskunta olisi rajoittanut hirvitiheyden kolmeen tuhannella hehtaarilla.

    Ei eduskunnalla ole mitään sanomista asiaan, eikä ainakaan tällä hirvitalousalueeella ole ollut kahteenkymmeneen vuoteen alle 4/1000ha.

    ”Suomessa eduskunta on päätöksellään rajoittanut hirvitiheyden enimmillään kolmeen hirveen tuhannella hehtaarilla. Se osoittaa, että puuraaka-aine on tärkeämpää kuin jahti”

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/ruotsissa-kadehditaan-suomen-hirvipolitikkaa/

    Gla 14.9.2017, 10:04

    Suomessa taas keskustelu kääntyy herkästi siihen, että turhaan täällä valitetaan, kun Ruotsissa pärjätään paljon isommankin elukkamäärän kanssa. Vai mitä Suorittava porras?

    A.Jalkanen 14.9.2017, 14:32

    Ostin tuon Skogen-lehden 8. Käy helposti ohjelmassa Qiozk; maksoi 5 euroa. Tuo uutinen, että ruotsalaiset kadehtivat Suomen hirvipolitiikkaa, oli lehden lukijakysymyksen palautteesta poimittu, ei siis toimituksen itse kirjoittamaa materiaalia. Lisäys: se lukijakysymys kuului, että ”Onko Ruotsilla jotain opittavaa naapurimaiden metsänhoidosta / metsätaloudesta?”

    Planter 15.9.2017, 08:43

    Eli jutun tausta on verrattavissa siihen, että  Skogen-lehti olisi poiminut Metsä-lehden keskustelupalstalta jonkin mielipiteen ja julkaissut sen Suomalaisten käsityksenä Ruotsalaisesta hirvipolitiikasta ?

    MJO 15.9.2017, 09:02

    Eli jutun tausta on verrattavissa siihen, että  Skogen-lehti olisi poiminut Metsä-lehden keskustelupalstalta jonkin mielipiteen ja julkaissut sen Suomalaisten käsityksenä Ruotsalaisesta hirvipolitiikasta ?

    Lue tuo metsälehden ”uutinen” uudestaan ajatuksen kanssa. Minulle ei ainakaan jää epäselväksi, että kysymyksessä on Skoken lukijoiden mielipide Ruotsalaisesta hirvipolitiikasta.

    Ainoa joka ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää kirjoitusta on Planter?

    Planter 15.9.2017, 10:22

    ”Minulle ei ainakaan jää epäselväksi, että kysymyksessä on Skoken lukijoiden mielipide Ruotsalaisesta hirvipolitiikasta.”

    Minä taas ymmärsin, että kyseessä oli Skogen-lukijoiden mielipide Suomalaisesta hirvipolitiikasta ja pohdin mistä he olivat saaneet  vähän väärän käsityksen. Kuten, että esim. eduskunta määrittelisi hirvitiheydet ja yläraja olisi 3 /1000ha.

    ”Moni suomalaismetsänomistaja on tyytymätön meillä harjoitettavaan hirvipolitiikkaan. Ilmeisesti se on sittenkin vain maailman toiseksi huonoimmin hoidettua.”

    Toiseksi pohdin, että aika vähäisellä tutkimuksella on tehty johtopäätös maiden hirvipolitiikan paremmuudesta.

    MJO 15.9.2017, 15:42

    pohdin mistä he olivat saaneet  vähän väärän käsityksen. Kuten, että esim. eduskunta määrittelisi hirvitiheydet ja yläraja olisi 3 /1000ha.

    Ihan samasta paikkaa, kuin Metsälehdenkin monet kirjoittajat, eli foliohatusta.

    Toiseksi pohdin, että aika vähäisellä tutkimuksella on tehty johtopäätös maiden hirvipolitiikan paremmuudesta.

    Ei tuo ole mikään tutkimus, vaan toteamus.

    Vai väitätkö, ettei Moni suomalaismetsänomistajasta ole tyytymätön hirvipolitiikkaan ?

    Eikö sinun mielestäsi. Skogen lehden mielipide kirjoituksesta saa kuvaa, että kirjoittajan mielestä suomen hirvipolitiikka ole parempi?

    Minusta siitä voi tehdä toteamuksen.

    Ilmeisesti se on sittenkin vain maailman toiseksi huonoimmin hoidettua.

    Huom. lauseeseen on lisätty vielä sana ”ilmeisesti”. Se ei kuuluu oikeaan tutkimustulokseen.

    A.Jalkanen 23.9.2017, 10:36

    Jahti/Jakt 4/2017 -lehdestä poimittua: ”Liikenne on yksi sorkkaeläinkantaa uhkaava tekijä.” Jutussa käsiteltiin hirvieläinten talviruokintaa, jolla kanta saadaan luonnon kantokykyä korkeammalle tasolle ja nopeaan kasvuun. Yhdelläkin metsäkauriilla oli nähty nelosvasat. Onnellinen vai onneton tapahtuma? Maaseudun Tulevaisuudesta luin, että valkohäntäkauriit ovat oppineet kaivamaan perunoita maasta. Milloinkahan Lounais-Suomen maanomistajien sietokyky ylittyy?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/peurat-popsivat-viljelijän-sadon-mitä-me-sitten-viljelemme-kun-mikään-kasvi-ei-saa-olla-rauhassa-1.206950

    Planter 23.9.2017, 11:14

    ”Liikenne on yksi sorkkaeläinkantaa uhkaava tekijä.”

    Paikallinen ELy-keskus taas oli toisinpäin mieltä, että sorkkaeläinkanta on liikenneturvallisuutta uhkaava tekijä.

    Aika vähän puhutaan monimuotoisuudesta sorkkaeläinten yhteydessä aina vaan, että hakkuut uhkaavat monimuotoisuutta.

    Omilla mailla erityisesti valkohännät ne ovat hävittäneet kokonaan tiettyjä kasvilajeja. Maitohorsma lähtee ensimmäisenä, sitä kyllä riittää, mutta sen jälkeen esimerkiksi harakan-peuran-kissankellot ja valkolehdokit syötiin. Köyhältä alkavat näyttää entiset kukkakedot ja pientareet. Ne eivät enää päässeet siemenvaiheeseen ja hävisivät. Suppilovahverotkin maistuvat, lakit oli riivitty pois vain risaiset varret pystyssä.

    A.Jalkanen 23.9.2017, 12:36

    Skogen-lehti ja Jahti-lehti kirjoittavat hirvieläinten talviruokinnasta. Hirvieläimet ovat ilmeisesti luonnostaan sopeutuneet käyttämään talvella enemmän varpuja, oksia ja neulasia, kun ruohoja ja lehtiä ei ole saatavilla. Hirvet ja kauriit eivät siis pärjää pelkästään riistapeltojen ja ruokintakatosten antimilla, vaan niiden on tasapainotettava ravintoaan luonnonkasveilla, esimerkiksi lähistön lehtipuilla tai istutettujen kuusten oksilla ja kaarnalla. Ruokinta saattaa siis jopa lisätä lähistön metsätuhoja.  Jos ruokintaa jatketaan jahtikauden jälkeen talvella, mitä tämä tekee ruuansulatukselle ja eläinten hyvinvoinnille?

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 31 32 33 34 35