Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • suorittava porras

    Niin… Lapissa on tilastoitu jääväksi kannaksi vuonna 2014   11842 yksilöä ja kanta on ollut saman tuhannen sisällä edellisinäkin vuosina . Kahden vuoden aikana on ilmeisesti tapahtunut megaluokan räjähdys , kun nyt jääväksi kannaksi on ilmoitettu 81542 yksilöä : )

    Täydennyksenä vielä ,että vuonna 2015 Lappiin myönnettiin 5472 pyyntilupaa , joista käytettiin 92% . Vuonna 2016 pyyntilupien määrä lisääntyi roimasti 6677 :ään . Paljonko on käyttöaste , ei näy vielä tilastoissa . Edellisen perusteella veikkaisin , että jäävä kanta on todellisuudessa 11542 hirveä ja tilastoihin on lipsahtanut vaatimaton 70 000:n yksilön virhe . Olisiko kyse lapinlisästä vai onko porotkin laskettu mukan  ? : )

    Planter

    Tämän vuoden riistapäivillä oli esitys, josta selviää miksi osa palstan keskustelijoista näkee hirviongelman täysin ylitsepääsemättömänä ja toiset eivät näe ollenkaan ongelmaa.

    Jos tuo esitys aukeaa linkistä, niin sivun 13 sinisillä alueilla on talviruokataimikkoa 1-10 ha / 1 hirvi.  Yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 ha alalla vuodessa. Noille alueille ei käytännössä pysty perustamaan mäntytaimikkoa. Omat metsät ovat tuolla alueeella (taitaa Antonin metsätkin olla ?). Vaaleilla ja punertavilla alueilla hääräävät eivät ymmärrä ollenkaan mikä on hirvituho ja haukkuvat meidät tuhojen suurentelijoiksi. Kuvista näkyy myös mäntytaimikkojen määrän huikea lasku 80-luvulta alkaen ja tuhojen kasvu. Käytännössä siniset alueet on poistettu metsätalouskäytöstä ja siirretty hirvitalouskäyttöön.

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Tolopainen

    Ei taida tulla mitään lehtipuiden kasvatuksesta nykyisillä hirvitiheyksillä. Hirvet ovat tavallaan pelastaneet metsänomistajat lehtipuiden ylituotannolta kun niitä ei kuitenkaan olisi saanut mihinkään myydyksi nykyistä suurempia määriä. Taimikoissa olisi valtavat määrät haapaa, jos hirvet eivät niitä söisi.Taitaa olla sama asia männynkin suhteen eli markkinoille tulee liikaa mäntypuutakin hirvistä huolimatta ja kohta on kuustakin liikaa. Kun puuntuotannossa on ylitarjontaa, hirvituhot ovat ongelma yksittäisille tiloille, mutta ei ongelma metsäteollisuuden puuntarjonnalle.

    Gla

    Suorittava porras: ”Saalista on kuitenkin kertynyt 5000 yksilöä viime kautta enemmän”

    Eli muutaman vuoden kaatolupien leikkaamisen seuraksena kanta on paisunut siihen pisteesen, että ukkoutuva, metsästäjäpulasta kärsivä porukkakin kaataa tuollaisen määrään hirviä.

     

    Gla

    Tolopainen: ”Ei taida tulla mitään lehtipuiden kasvatuksesta nykyisillä hirvitiheyksillä.”

    Ainakin etelässä alkaa olla vaarallista puhua hirvitiheyksistä, kun peurakanta on kaikessa hiljaisuudessa räjähtänyt kasvuun. Johan juuri uutisoitiin kannan tuplaantumisesta kymmenessä vuodessa. Kun liikenneturvallisuuden tai metsätalouden edustaja alkaa esittää kannan leikkausta, alkaa riistapiireissä valitus siitä, että leikkaamisen sijaan pitäisi kohdentaa metsästystä ja laatia suunnitelma, kun ainakaan valkohäntäpeuroille ei sellaista ole.

    Pitäisi siis jatkossa puhua hirvieläinten määristä ja tarvittaessa erotelle hirvet peuroista. Valkohäntäpeuran osalta suunnitelmana voisi olla se, että kaikki luvat ja lupamaksut pois ja vapaa metsästysoikeus metsästyskortin omaaville maanomistajille. Ei villisiankaan kohdalla aleta puhua mistään säännöstelystä, miksi valkohäntäpeuran kohdalla pitäisi?

     

    Planter

    Lupamäärä ei näytä rajoittaneen valkopeurojen metsästystä. Lupien käyttöaste on ollut ainakin täällä aika alhainen, 50-80%.  Lupamaksukin on pieni, aikuinen 17€ vasa 8€. Maanomistajan vapaa metsästys saattaisi hieman auttaa, mutta metsästämällä ei kantaa enää saada kuriin. Keväällä menee varmaan 100 000 kpl määrä puhki. Liikenteessä kaatuu tuhansia, mutta ”kaatoluvan” hinnaksi tulee siinä keskimäärin 5000€, aika kallis tapa.

    Tarvitaan luontoäiti apuun. Metri lunta ja pari kuukautta 30 astetta pakkasta.

    suorittava porras

    Gla:

    ”Eli muutaman vuoden kaatolupien leikkaamisen seuraksena kanta on paisunut siihen pisteesen, että ukkoutuva, metsästäjäpulasta kärsivä porukkakin kaataa tuollaisen määrään hirviä.”

    Vielä onnistuu , mutta tilanne voi olla toinen (paikoin jo nyt ) viiden vuoden kuluttua . Viimeistään silloin ikääntyminen alkaa vaikuttaa laajemmin .

    Kovasti on oltu pudottamassa jyrkästi hirvimääriä , mutta kannattaa myös miettiä , mitä siitä seuraa muutaman vuoden kuluttua . Kun metsästyspaine laskee , kanta alkaa kasvaa rajusti .

    Oman esimerkkini olen jo kertonut . Vähiin ammuttu hirvikanta turposi 5 vuodessa 10 kertaiseksi ja kaatomäärät 14:sta 190:een 450 neliökilometrin alueella.10 huippuvuoden vuosittaisten kaatomäärien keskiarvo oli 140 . Tuoreempi esimerkki on Vieremältä . Siellä ilmoitettiin vuonna  2012 olevan vain 33 hirveä noin 925 neliökilometrin alueella  . Metsästys ja sudet olivat tehneet tehtävänsä . Kuinka ollakaan vuoden 2016 havaintoilmoituksesta käy ilmi , että nyt seudulla vaeltaa jahdin päätyttyä jo 360 hirveä .(ja tämä susista huolimatta , tai niiden ansiosta ).

    On vähän ihmeellistä , miksi  peuranluvista pitäisi luopua . Kuten ”Planter”totesi , on pyyntilupien käyttöaste alhainen . Maanomistaja voi varsin hyvin metsästää peurojakin lähes vapaasti , jos liittyy paikalliseen seuraan . Seuran muita jäseniä  on myös mahdollista käyttää apuna kaatotalkoossa , jos itseltä sattuu loppumaan virta . Montaa yötä ei normaali päivätyötä tekevä jaksa peurapassissa istua . Kannattaa muistaa , että yksittäisen maanomistajan ”vapaa metsästysoikeus” päättyy oman tilan rajalle . Seuraan kuluvan on mahdollista hoitaa homma finaaliin vähän isommalla alueella .

    Timppa

    Ilves pitää kyllä peurakantaa kurissa, mutta ilvestä metsästetään ehkä liikaa.  Velipoika kertoi, että joutuivat lopettamaan peurojen ruokkimisen, kun ilves kävi aika usein hakemassa evästä.

    Yksi peurakantojen lisääntymisen syy kauempana ydinalueista on juuri tuo talviruokinta.  Esimerkiksi Saarijärven eteläosissa ampuivat 5 peuraa.  Taisivat käyttää ajavaa mäyräkoiraa.  kuulemma ihan mukavaa metsästäjien mielestä.

    jees h-valta

    Kun se peuran metsästys ei varmasti ole aivan NIIN haluttua metsänomistajalta olisi hyvä saada lupavapaaksi eikä mitään seurarasitetta. Kyllä sitä joutessaan voisi sellaisen talteen ottaa mutta mitään seuramaksuja tai sen pelehtimisiä ei kaivata. He saavat silti varmasti metsästää vanhaan malliin.

    Planter

    2.2.2017  paperisessa Metsälehdessä oli artikkeli ”Saalis kasvoi, kanta kutistui”

    Siinä arvellaan, että hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan koko 2000-luvulla

    Jos riistaweb:istä valitsee alueen, kaikki, lajin hirvi, tietolajin jäävä kanta ja vuodet 2012-2017, niin Pohjois-Karjala on ainut maakunta, jossa kanta on pienentynyt viime vuodesta. Vuoteen 2012 verrattuna kanta on kasvanut huimasti. Mikä on kutistunut?

    https://riistaweb.riista.fi/riistatiedot/riistatietohaku.mhtml

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 347)