Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • suorittava porras

    No..”Planter” voi kysellä ja kerätä aluksi oman kylän , oman pitäjän ja hirvitalousalueensa eri pitäjien ihmisten/maanomistajien mielipiteet hirvikannan koosta ja sopivuudesta. Jos se ei ole sopiva , on luonnollisesti ryhdyttävä toimiin yhteisen näkemyksen perusteella sen saattamiseksi oikealle tasolle . ”Visakallo” totesi aivan oikein , että hirvikanta on kehittynyt PAIKOIN (ei joka paikassa ) väärään suuntaan . Tehtäköön ne vaadittavat oikaisutoimet juuri siellä , missä on aihetta . ”Planter ” voisikin toimia pioneerina omalla hirvitalousalueellaan ja pistää asiat kuntoon . Kun tavoitteeseen on päästy , hän kertoo luonnolliseti meille kaikille ne TOIMIVAT keinot , joilla temppu tehtiin . Ei kannata kuitenkaan masentua,  jos tilanne ei korjaannu ihan kädenkäänteessä . Useampi seppä on hommaa kokeillut reilun 40 vuoden aikana vaihtelevalla menestyksellä pääsemättä nykyistä parempaan tulokseen . Ei ole ollut apuna edes hirvikannan hoitosuunnitelmia , jotka nyt ovat käytössä .

    PS . Aiheeseen liittyen  tämän päivän blogeista löytyy Johanna Hytösen artikkeli . Kannattaa lukea . Arvon naisihmisen asenteella voidaan saada jotain aikaankin .

    Tolopainen

    Hirvikanta voidaan pudottaa puoleen yhdessä syksyssä. Keskittämällä metsästys naaraisiin eikä uroksiin kuten on tehty viimeiset vuosikymmenet. Kun ei ole haluttu kantaa pienentää. Kyllä metsästäjät tietävät miten kanta saadaan vähenemään se on helppoa.

     

    suorittava porras

    Naaraita on kehotettu metsästämään tehostetusti jo 10 vuotta . Kaikesta huolimatta uroksia kaatuu vähän enemmän . Jotkut seurat ampuvat ensin aikuiset hirvet ja sitten vasat , jos sattuvat saamaan . Taitaa olla suurin syy lupien käyttöasteen jäämiseen alle 90% , että vasoja jää kaatamatta .

    Nykyinen kaatosuositus on ampua naaraita enemmän , kuin uroksia ja vasoja enemmän, kuin aikuisia hirviä . Oman rhy:ni alueella tavoitteeseen päästiin . Urosten osuus aikuisista oli 43% ja vasojen osuus koko kaatomäärästä 59%. Mahtuipa joukkoon yhteisluvan osakasseurue , joka kaatoi 7 naarasta ja 3 vasaa . Toinen puolestan kaatoi 8 vasaa ja kaksi 1,5-vuotiasta aikuista . Jos laajaa yhteislupaa ei olisi ollut , olisi lupien käyttöaste  jänyt alle 90%:n meilläkin .

    Luovuutta on helpompi käyttää kaatosuositusten suhteen , kun metsästyspinta-ala on kymmeniä tuhansia hehtaareita verrattuna siihen , että suositusta olisi noudatettava yksittäisen seuran muutaman tuhannen hehtaarin alueella. Jostakin syystä viime vuosina on ollut havaittavissa , että urokset keskittyvät tietyille alueille ja naaraat toisille . Jos laaja yhteislupa-alue ei ole käytössä , voi yksittäisen seuran kaatoluvista jäädä suuri osa käyttämättä edellä mainituissa tilanteissa , kun suosituksia yritetään soveltaa liian pienellä alueella .

    Planter

    ”No..”Planter” voi kysellä ja kerätä aluksi oman kylän , oman pitäjän ja hirvitalousalueensa eri pitäjien ihmisten/maanomistajien mielipiteet hirvikannan koosta ja sopivuudesta.”

    Tottakai olen kysellyt. Olisi  naurettavaa valittaa, jos olisi pitäjän ainoa tilanteen ihmettelijä, silloin pitäisi katsoa peiliin. Tuntemani metsän-ja maanomistajat, jotka ovat metsästysseuran jäseniä sanovat, että kanta on paisunut liian suureksi ja pitäisi pienentää.  Lupia ei vaan saa. Olen päätellyt, ettei kukaan hirvitalousaluetta perustaisi hirvikannan vähentämiseksi, tavoite on suurempi ja elinvoimaisempi kanta.

    Blogiin viitaten, ei ole ollut peijaisia, enkä ole ajatellut  järjestää niitä metsästyseuroille. Tuskin se auttaisi. Tulisi vaan lisää kustannuksia, kun joutuisi ostamaan lihat, enkä omista niin suuria kattiloita, joutuisi palkkaamaan kokin ja vuokraamaan tilat.

    Eikä tämä ole enää henkilökohtainen ongelma. Olen siirtynyt uuninpankolle makoilemaan ja laittanut metsäromppeet naftaliiniin. Hirvet hoitakoot taimikonhoidon. Neljä lähti taas taimikosta, vaikka olin ne edellisenä päivänä hätistänyt pois.

    Teiltä puuttuu sieltä hirvikannan hoitosuunnitelmasta ruokailupuoli tyystin. Muutaman vuoden kuluttua talviruokaa on puolet siitä mitä 2000-luvun taitteessa. Sitä tilannetta en aio olla mäntytaimikon kanssa seuraamassa.

     

    Gla

    Suorittava, mitä ne metsätalouden harjoittajat yllättäneet hoitosuunnitelman saavutukset ovat, joita jo kuluneena syksynä on saavutettu?

     

    Tolopainen

    Hirvien määrän vähentämisessä on joillakin alueilla onnistuttu hyvin, koska saaliit ovat pudonneet neljännekseen huippumääristä, eli joillakin alueilla metsästäjien työmäärät ovat romahtaneet. Ilman petojen apua tuo ei olisi mahdollista. Hirvien todellista määrää ei ole koskaan tiedetty, kannan on täytynyt olla moninkertainen saalismäärien huippuvuosina ja alueellinen vaihtelevuus on suurta.

    jees h-valta

    Voin ainakin omalla kokemuksella sanoa metsästäjien onnistuneen jälleen kerran jättämään Harjavallan metsiin ennätystasoa olevan hirvikannan. Mutta se että tässä olisi jotain uutta ei ainakaan minulle aukene. Kun sitä on vuosittain lisätty ja nyt ollaan jossain 40-50 hirven kannassa ennen kevään vasomisia. Piisaa siinä sorkallisia kuusikoita tallaamaan kun peuroja vielä aivan tolkuttomasti.

    Tolopainen

    Suomessa hirvipolitiikka on liian kaavamaista.  Samanlaista kuin viljely kolhoosien isoilla pinta-aloilla. Kartasta katsottiin alue, johon kylvettiin vehnää, vaikka osa oli suota. Miten on mahdollista, että luvat loppuvat kesken, kun niitä aina jää käyttämättä. Pitäisi tuokin toiminta siirtää pois valtion hanskasta,  paikallisille huoltoasemalle, josta voisi käydä ostamassa lisää lupia tarpeen mukaan.

    Planter

    Viestiketjun aloituksessa oli ajatuksena, että käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat kokonaisuudesaan tuhojen ennaltaehkäisyyn, eikä vahinkojen korvaukseen, koska riistahallintolain 14 §:kin edellyttää  riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Tarkistin vuoden 2016 valtion budjetista, miten kyseiset varat jakautuvat. Nyt on käynyt niin, että on tehty lakimuutos, jolla leijonan osa varoista palautetaankin metsästäjille ”hirvikannan hoitoon”. Vahinkojen korvaukseen 1,2 milj. , ennaltaehkäisyyn oli 300 000€, ”hirvikannan hoitoon” 900 000€

    Tästä syystä hirvivahinkorvaukset on viilattu sellaiseksi, ettei kukaan niitä hae tai jos hakee, niin ei saa rahaa. Rahat halutaan hirvikannan hoitoon.

    Tietääkö joku minkälaisia hoitoja hirville annetaan? Hierontaa? Aromaterapiaa?

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

     

     

    Tolopainen

    Valtio ilmeisesti alkaa jakaa ilmaisia patruunoita metsästäjielle hirvikannan hoitoon. Jotkut metsästäjät jättävät ampumatta,  koska patruunat ovat liian kalliita ja valtio ojentaa auttavan kätensä.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 347)