Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • Tolopainen

    Minä en noihin tilastoihin usko. Poutiainenkin kerran sanoi ylen:n vaalikoneesta, että tietokone valehtelee.

    Visakallo

    Yksinkertaisinta on käsitellä hirvien nuolukivet ”jarrulla”. Se ei ole ongelma nykyään, sillä siihen sopivia aineita löytyy uroksille ja naaraillekin.

    suorittava porras

    Planter :

    ”Sitten kauhistellaan työn raskautta, kun yhden hirven kaatamiseen menee 16 miestyöpäivää.”

    Kukahan tässä kauhistelee ? Luku on laskettu tilastosta , jossa ilmenee , että 47 407:n hirven kaatamiseen on kulunut 800 000 miestyöpäivää . Jos joitakin uudistuksia suunnitellaan , on edellä mainittu otettava huomioon resursseja mitoitettaessa . Lisäksi on otettava myös huomioon , että ”ammattilainenkaan ” ei voi toimia tehokkaasti , jos paikallistuntemus puuttuu . Hutivetoja tulee varmasti runsaasti edellä mainitusta syystä ainakin mahdollisen toiminnan alkuvaiheessa.

    Jossakin viitattiin , että ammattimetsästäjien voimia keskitettäisiin  niille alueille , joilla on syntynyt vahinkoja .  Mitenkähän mahtaa sekään onnistua,  kun nykyisetkään vahingot eivät tule kenenkään tietoon ? Yksi vahinkoilmoitus pitäjästään vuodessa ei oikein riitä .

    Kannattaa muuten seurata , mitä hirvikannan hoitosuunnitelma uudistuksineen on saanut aikaan hirvirintamalla jo kuluneena syksynä . Saavutukset voivat tulla monelle yllätyksenä . Porina , mitä tällä palstalla on hirvien tiimoilta pidetty , on perustunut valitettavan monen kohdalla pelkkiin huhuihin ja vanhentuneeseen tietoon . Kannattaa siis ensin päivittää tietonsa  ennen , kun alkaa tehdä liian korkealentoisia uudistusesityksiä (kokeilla toki voi pienemmissä puitteissa). Hosumalla saadaan vain kaaos aikaiseksi ja siinä touhussa on vain yksi voittaja . Hirvi .

    Kuitupuunkasvattaja

    Kumma kun hakkuut tehdään nykyaikaisilla koneilla, mutta hirvijahtia pohditaan vielä tyyliin ukko ja kivääri – ihan niinkuin sata vuotta sitten. Siksipä kerron vaihtoehdosta, jossa ukkoutuminen ei ole enää niin paha haaste.

    Jos hirvikantaa halutaan alentaa nopeasti, edullisesti ja tehokkaasti, on otettava apuun nykytekniikka ja dronet (miehittämätön lentolaite). Kolmella lentävällä valvontadronella haetaan maaleja sekä huolehditaan ettei ihmisiä ole alueella. Valvottava operaatiolohko on kerrallaan 200 – 500 ha ja kolme dronea kykenee tähän riittävän tehokkaasti. Koneissa on lämpökamerat ja pimeänäkölaitteet, jolloin ei ole edes väliä onko yö vai päivä. Yöllä maali hohtaa jopa kirkaammin, kun yölämpötila laskee ja lämmin hirvieläin loistaa kuin olisi valaistu sisältäpäin. Nämä valvontadronet kykenevät havaitsemaan mm. jänikset vaivattomasti, joten mahdolliset ihmiset tai muuten operaatioalueelle tulevat säästettävät kohteet voidaan ottaa ennalta huomioon.

    Neljännellä dronella tehdään sitten se varsinainen suorittava työ. Nykylaitteissa on maalinosoitusta varten laservalo ja tällä valolla voidaan hirvieläin sokaista. Noin 5-10 sekunnin sisällä sokaisusta drone suorittaa lähestymisen kohti maalia ja tarkalla laukauksella saadaan hirvieläin lopetettua välittömästi. Yläviistosta tullut maalilaukaus on turvallinen vaihtoehto kivääriporukkaan verrattuna.

    Drone -operaattorit voivat istua siirrettävässä valvontayksikössä lähialueella tai muutaman sadan kilometrin päässä vaikkapa ilmavalvontakeskuksessa. Operaatioalueella on kuitenkin aina henkilöstöä huoltamassa droneja, vaikka varsinaiset operaattorit olisivat kauempana.

    Drone-ryhmä kykenee puhdistamaan muutamassa tunnissa 3000-5000 ha hirvistä. Drone-ryhmän perässä on sitten ruhoryhmä, joka saa koordinaatit kaadetuista eläimistä.

    puunhalaaja

    Ei ole kauhean luonnonmukaista tuollaiset dronehommat, tuossa ihminen etääntyy luonnosta, omista juuristaan.

    Toista se on kun kuulaana syysaamuna istuu hirvitorniin pultatussa pyörivässä toimistotuolissa. Varis huutaa etäällä, gore-tex kahisee hiljaa ja tornin juurella citymaasturin jäähtyvä moottori naksuu. Saa tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta niin luontoon kuin metsästystovereihin. Ainoa huoli on hirvikantaa verottava kasvava petomäär sekä nuoremman polven velttous, pommittavat onnettomat mieluummin pikseleitä pleikan ääressä kuin hirviä taimikonlaidassa.

     

    Tolopainen

    Hirvikanta saadaan leikattua jopa yhden syksyn metsästyksellä, jos halutaan, kun ammutaan pelkästään naaraita ja vasoja. Poistamalla 40000 narasta kannasta, hirvongelma on hoidettu moneksi vuodeksi, ei tuo nyt kovin vaikeaa ole nykyaikana. Seuraavana syksynä ammutaan urokset. Itä-Suomeen voi jättää hirviä pedoille. Keski-ja Etelä-Suomessa on aivan riittävästi peuroja huvimetsästystä varten. Sorkkaeläinkanta pitäisi muutenkin vaihtaa peuroihin, joista on vähemmän haittaa ja metsästykseen tulisi vähän vaihtelua.

    harrastelija

    Olemme ”Puunhalaajan” kanssa sielunveljiä!

    Lähes joka syksy ainakin meidän porukoissa on hirvenmetsästys päättynyt aivan liian aikaisin kiintiön tullessa täyteen. Todellinen hirvenmetsästyksen harrastaja kokee homman harrastuksena muun toiminnan – rankka työ, eläminen yleensä ..- tervetulleena vaihtoehtona.

    Ei me tarvitse noita palkkametsästäjiä eikä muitakaan tehomyrkyttäjiä lopettamaan luonnon elukoita. Nautitaan luonnosta!

    Kyllä harrastustasollakin löydetään hirvet, hyvähakuisella hirvikoiralla kun ”googlettaa”, niin alkaa haukku raikumaan, se on musiikkia metsämiehelle.

    Visakallo

    Täällä ei kielletä hyvää harrastusta, vaan haetaan ratkaisuja paikoitellen kohtuuttomiksi kasvaneisiin hirvituhoihin. Minä arvostan suuresti hirvenmetsästäjien tekemää työtä ja pidän luonnollisena, että myös metsiänsä hyvin hoitavien työtä arvostetaan. Valitettavasti näin ei kuitenkaan aina tahdo olla.

    Gla

    Suorittava porras: ”Kannattaa muuten seurata , mitä hirvikannan hoitosuunnitelma uudistuksineen on saanut aikaan hirvirintamalla jo kuluneena syksynä . Saavutukset voivat tulla monelle yllätyksenä .”

    Kun en tiedä, mitä etsiä tai mistä, voit varmaan kertoa noista saavutuksista. Onko hirvikanta romahtanut? Muun intressiryhmän kuin metsästysharrastajien näkökulmasta katsottuna saavutukset ovat tosiaan yllätys, koska hoitosuunitelma ulkoistaa käytännössä kaiken vastuun sidosryhmille.

     

    Planter

    ”Kannattaa muuten seurata , mitä hirvikannan hoitosuunnitelma uudistuksineen on saanut aikaan hirvirintamalla jo kuluneena syksynä . Saavutukset voivat tulla monelle yllätyksenä .”

    Ei tullut yllätyksenä, että hirvitalousalueiden perustaminen ja hirvikannan hoitosuunnitelman tekeminen olivat lopullinen kuolinisku metsätaloudelle useilla hirvitalousalueilla. Hoitosuunnitelman tavoitteenahan on tasaisen ja entistä suuremman hirvikannan tavoittelu. On lapsellista kuvitella, että se olisi jokin muu. Tästäkin viestiketjusta löytyy päätös, jossa julkisesti ilmoitetaan, että tiedämme, että nykyinen hirvikanta aihettaa ongelmia, mutta siitä huolimatta nostamme hirvitiheystavoitetta reippasti yli vakavan tuhoriskin. Jokainen ymmärtää, että 10 hirveä /1000 metsähehtaaria kohti vaimentaa loputkin raivaussahat. Motivaatiota ei enää ole, se lienee hoitosuunnitelman tavoite.

    Muistin virkistämiseksi linkki alla. Siinä vaatimuksemme hirvikannan hoitosuunnitelman korjaamiseksi. Ei liene yllätys, että riista-Trumpit vetivät sen vessanpöntöstä alas ja veivät omansa läpi. Se siitä korkeasta moraalista.

    Hirvituhoasia on hoidettu otsikolla ”Riistavahingot ja konfliktit ovat hallinnassa”. Hoitosuunnitelma mukaan ne ovat siis aina hallinnassa, on hirviä miten paljon tahansa.

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/

     

     

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 347)