Keskustelut Metsänhoito Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 347)
  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

  • helge6

    Minä taas olen vieläkin varmempi siitä, että ensi syksynä taas jatketaan. Sillä metsästystä harrastavalla porukalla kuin aiemminkin. Kuten aiemmin kirjoitin, on lupia enempi tai sitten kuitenkin vaan sopivasti. Nyt laskeskellaan lumijälkiä.

    Aj:n ehdotus on aika vaativa sille jäävälle parille elukalle/ tuhat hehtaaria. Esim.uroskauris ja naarashirvi. Saattaa vielä kanta hiipua!?

    Planter

    ”Nyt laskeskellaan lumijälkiä”

    http://www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma/files/original/05b3423efc89418a8ce7f04d297a606a.jpg

    Metsuri motokuski

    Vahinkoja on sitä ei kukaan kiellä mutta ei vahinkojakaan saa liiotella. En tiedä missä noita aukkoja jätetään uudistamatta mutta ainakin sillä alueella (kolmen kunnan aueella) joilla itse työskentelen niin kaikki päätehakkuukuviot uudistetaan. Toisaalta myös meillä ei hirvien takia mitään aukkoa istuteta sellaisella puulajilla joka ei sinne sovellu. Asiaista voidaan keskustella ja pitääkin mutta liiotteluun ei ole syytä täsäkään asissa.

    Toisekseen minusta on ihan turha väittää sellaista että metsänomistajilta on viety päätösvalta hirvipoliitikasta. Väite on ehdottomasti väärä. MTK istuu jokaisessa asiaa käsittelevässä työryhmässä joten metsänomistajien ääni tulee huomioiduksi. Jos taas paikallista valtaa halutaan niin jokaisen on mahdollisuus pyrkiä niihin elimiin joissa asioista päätetään. Jos kiinnostusta asioiden hoitoon ei ole niin joku taho ne hoitaa kuitenkin. Asia on ihan sama kuin kunnallispolitikot väittää että kuntien virkamiehet ovat syöneet niiltä valtaa. Itseppähän ovat vallasta luopuneet ja virkamiehent tehneet ne ikävät päätökset sitten vallan perään kuitenkin myöhemmin itketään. Typerää sanoisin.

    Tolopainen

    Ei omaisuuden suojaa tarvitse lähteä mihinkään puolustamaan, ainakaan valtion virkamiehiä vastaan. Nykyisin kaikki asiat tuntuvat kaatuvan perustuslakiin, vaikka meillä on paljon toimintaa, joka sitä loukkaa. Näin on voitu toimia, koska kukaan ei ole sitä asettanut kyseenalaiseksi. Vasta nyt aletaan asioita punnita tarkemmin, kun rahat ei mitenkään enää riitä tämän hyvinvoinnin maksamiseen. Sieltä mennään, mistä aita on matalin ja vastustus heikointa. Metsänomistajilta otetaan jo muutenkin yhteiskunnalle rahaa miljardi kaupalla, koska kantoraha ohenee koko ajan, mutta palveluiden hinnat nousee. Enää ei ole varaa otta takkiin hirvituhojen takia, koska metsän uudistaminen on entistä kalliimpaa, eikä metsä enää koskaan tuota takaisin uudistamiseen käytettyjä rahoja, jos niille aletaan korkoa laskea. Rahat tuottavat paremmin muualla. Kun tuloja ei voi kasvattaa on menoja pienennettävä ja jos vaaditaan, että harrastusta varten pitää olla iso hirvikanta, jonka kustannukset automaattisesti voidaan kaataa omistajien maksettavaksi, ei toimita oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

    Mitään järjestäytymispakkoa ei tietenkään Suomessa ole, eikä kenellekään tarvitse antaa valtakirjaa tehdä sopimuksia omaisuuden käytöstä. Se nyt vielä puuttuisi, että alkaisi maksaa jollekin etujärjestölle vahinkojen aiheuttamisesta.

    Planter

    ”…Toisekseen minusta on ihan turha väittää sellaista että metsänomistajilta on viety päätösvalta hirvipoliitikasta. Väite on ehdottomasti väärä. MTK istuu jokaisessa asiaa käsittelevässä työryhmässä joten metsänomistajien ääni tulee huomioiduksi…”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    suorittava porras

    ”Kyllä Suomen hirvipolitiikassakin muutos tulee…”

    Mutta mihin suuntaan , on ihan toinen asia .

    Se iso pyörä vaatii pyöriäkseen rahaa . Tätä ainakaan metsänomistajilta on turha menää kinuamaan  . Metsästäjät puolestaan elävät harrastuksen kustannusten suhteen kipurajoilla jo nyt , joten suurta apua ei ole luvassa sieltäkään .

    Yhden hirven kaatamiseen on vaadittu kuluneella metsästyskaudella keskimäärin 16 miestyöpäivää  . Nyt ne ovat olleet maanomistajalle ilmaisia  ja lisäksi hänellä on ollut mahdollisuus hakea korvausta hirvivahingoista metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista . Jos joudutaan  turvautumaan erityistoimiin , on jonkun kaivettava kuvetta .

    Hirvikannan hallinnassa on olemassa muitakin haasteita . On olemassa entistä enemmän alueita , joilla ei syystä tai toisesta voida tai kyetä metsästämään . Urbanisoituneet hirvieäimet asustelevat nykyään hyvin lähellä ihmistä taajamien tuntumassa ja jopa taajamissa . Siellä hirvieläimiä ei voida metsästää turvallisuussyistä . Ihmisasumusten läheisyydessä laki kieltää ampumisen ja toisaalta teiden tuntumassa metsästys aiheuttaa turhia riskejä liikenteelle . Taajamien kupeessa hirvet saavat olla ja lisääntyä kaikessa rauhassa .

    Yksi haaste on myös joidenkin seurueiden kyvyttömyys metsästää kiintiönsä täyteen . Tämä on erityisesti syrjäseutujen ja tyhjenevän maaseudun ongelma . Moni seura on jo nyt niin heikossa hapessa , että yhdenkin keskeisen jäsenen lopettaminen voi kaataa koko seuran toiminnan . Esim. pienen seuran ainoa koiranohjaaja lopettaa harrastuksen tai saaliinkäsittelytilojen omistaja tekee saman ja evää seuran käyttöoikeuden em tiloihin . Miten saadaan homma jatkumaan , saattaa olla näissä tilanteissa ylivoimainen haaste .

    Joku voi tarjota lääkkeeksi ammattimetsästäjiä . Kuten alussa totesin , yhden hirven kaatmiseen vaaditaan keskimäärin 16 miestyöpäivää . Jos maksaja löytyy 16 miestyöpäivälle / hirvi kaikkine kuluineen , niin siitä vaan!

    (Kuluneella metsästyskaudella käytettiin hirvijahtiin n. 800 000 miestyöpivää ja saaliiksi saatiin n. 49 400 hirveä , mikä oli 4400 yksilöä enemmän , kun riistaviranomaiset ennen jahtia ennustivat)

     

    Planter

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    oksapuu

    Niin…

    UPM tuossa kaupittelee 4000ha metsästys-vuokrasopimusta ja aivan varmasti ”tulijoita on”…

    Ja joku maksaa… 🙂

    Tolopainen

    Hirvikantaa kasvatettiin 80-luvun puoliväliin saakka. Miksi 70-luvun kanta ei riitä eli kanta puolitetaan samoin puolitetaan lupamäärä ja tarvittavat metsästyspäivät.

    jees h-valta

    On tuo metsästävä porukka kyllä kummaa. Vallitetaan kauheasta tuntimäärästä kaadettua hirveä kohti ja samalla senkun kasvatetaan urakkaa haalimalla LISÄÄ niitä hirviä ja kulutettuja tunteja niiden kaatoon. Kun mitään rajumpaa lisäystä ei mikään taho enää kestä on varmasti metsästäjien kanta kurissa pidettävä vastakin. Muuten se kannan säätely järjestetään muulla tapaa. Olen Tolopaisen kannalla että paluu järkevämpien aikojen hirvipolitiikkaan olisi paikallaan. Metsästäjien kusetus alkaa olla muutenkin melkoisen härskiä ja siksi aika monella taholla mitta täys. Täällä Köyliössä on varmaan vähintään kymmenen vuotta oleillut susilauma joka on vakiintunut syville selkosille. Viime jahtikaudelle siitä annettiin yksi ampua. No, nyt metsästäjät hakevat lupaa koko lauman tuhoamiseen. Kun ne ovat alkaneet hiukan purra jo alueen järkyttävän suureen peurakantaan. Mutta tuskinpa tuo läpi menee mutta kataluutensa ja typeryytensä metsästäjät sillä suunnalla näyttivät kyllä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 347)