Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 347)

1 2 3 … 17 18 19 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Sent on: 30.12.2016, 12:43
Merkitty: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Tekijä
Planter

Theme Metsänhoito

A.Jalkanen 6.1.2017, 18:28

Timppa kirjoitti, että alkuvaiheessa hirvistä on hyötyä kuusentaimikossa, kun ne syövät vatukkoa. Voivat varmasti syödä myös mielipuulajejaan lehtipuita sieltä väleistä kesäisin. Talvilaitumeksi kuusi-lehtipuusekoitus ei kuitenkaan taida hirvelle kelvata.

suorittava porras 6.1.2017, 18:29

Kovinkaan paljon ei tarvitse asioista vääntää , jos noudatetaan hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja hoidetaan metsänomistajien ja metsästäjien välisiä suhteita paikallistasolla . Jos asioista ei haluta keskustella juuri siellä , missä mahdolliset ongelmat ovat , eivät ulkopuolisetkaan voi asioissa paljon auttaa . Jos hirviä on jossakin liikaa , hoidettakoon ongelma siellä . Eihän aurauskalustoakaan pistetä koko Suomessa liikkeelle , jos ainoastaan Utsjoella sataa lunta .

Metsuri motokuski 6.1.2017, 19:32

Onhan täällä aika kovaa kritiikkiä kirjoitettu hirvistä. Muistaakseni AC aloitti taannoin ketjun jossa hirvi pyydettiin hävittämään sukupuuttoon puuntuotantoalueilla. On kuulemma puuttomien alueiden asukki ja jne. Aika moni keskustelija oli ymmärtääkseni samaa mieltä AC:n kanssa.

Tuo suorittavan kommentti on erinomainen ja silloin jos paikallinen hirvikanta on noussut liian suureksi metsänomistajien kannalta niin siihen tulee puuttua. Uskon että homma hoituu kunhan riistaviranomaisia informoidaan asiasta. Metsästäjät eivät välttämättä ole tämän alan asiantuntijoita siksi metsänomistajia tarvitaan myös rhy:ssä. Vahinkoja voidaan välttää monella tavalla. Hyvällä ja oikella metsänhoidolla sekä kannan verotuksella. Näitä muitakin esimerkkejä, kuin hirvien tappaminen lähelle sukupuuttoa, on täälläkin kirjoiteltu mutta aika vähän ne ovat saaneet postiivista palautetta. Mutta sellaista se on.

suorittava porras 6.1.2017, 19:55

Sekin kannattaa muistaa , että hirviä ei pidä aliarvioida . Vuonna 1996 piti hirvien lorun olla loppu . Pitäjässäni kaadettiin tuolloin enää vain 15 yksilöä . Vuoden 2000 tietämillä todettiin niitä olevan jo valtavasti. Seuraavan 10 vuoden aikana pitäjän alueelta kaadettiin keskimäärin 144,5 hirveä / vuosi . Jos metsästysaktiivisuus hiipuu syystä tai toisesta , ollaan samassa tilanteessa alle 5 vuodessa . Aktiivisuus alenee , jos kantaa alennetaan liikaa . Tämä on huomioitu hirvikannan hoitosuunnitelman hirvitiheyksistä päätettäessä .

Gla 7.1.2017, 07:20

Kuulostaa ihan eduskuntakeskustelulta. Kaikilla on yksimieleisyys siitä, että ongelmat pitää ratkaista. Tässä tapauksesa pitää hirvikanta järkevällä tasolla. Erimielisyyttä syntyy ainoastaan siitä, mikä on järkevä taso tai ongelma.

Metsuri motokuski 7.1.2017, 10:52

Siitähän tässä on perimmäisesti kysmys. Nyt on valtakunnallisesti päätetty 4 – 5 hirveä /1000ha ja tästä luvusta keskustellaan onko se paljon vai vähän. Joidenkin metsänomistajien mielestä se on liian paljon ja joidenkin metsästäjien sekä varmaan muidenkin mielestä (vihreiden) liian vähän. Vihreillä on varmaan muut inressin niin kuin Gla kirjoitti toisessa ketjussa. Joku kompromissihan tämä kanta 4 – 5 hirveä on.

Ongelma varmaan on myös siinä että luotettavaa kannanarviointia ei saada sekä kannan kasvun sekä hirvien liikkuvuuden ennustettavuus on vaikea. Siitä johtunee suuret paikalliset vaihtelut hirvimääriin Suurpetokantojen halutaan nostaa Suomessa ja niillekkin pitäisi ravintoa jättää. Mikä on niiden kantojen kasvun ennustettavuus ja mitenkä hirvien käyttäytyminen vaikuttaa suurempien petokantojen alueella. Meillä ainakin hirvet ottavat ”pitkät” välittömästi kun nallet tulevat alueelle. Sitten kun niitä ei ole niin hirviä on enemmän kuin tarpeeksi. Vaikea asia hoitaa kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Kalle Kehveli 7.1.2017, 11:15

Itse olen seurannut, ettei porot ja hirvet juuri välitä karhuista. Hajuraon pitävät, mutta ei niillä mitään pakokauhua ole. Karhu syö kuitenkin pääasiassa kaikkea muuta kuin lihaa. Aika huoleton otus. Susi on ainut peto, joka vaikuttaa hirvikantaan. Niitä lisää ja paljon, ennen kaikkea poronhoitoalueelle, missä on tilaa. Hirvien nälkään näädyttäminen ”karkoitteilla” olisi yksi vaihtoehto, mutta lyijy on nopeampaa, tehokkaampaa ja inhillisempää.

Oikea hirvikanta on luokkaa 1 hirvi / 1000 ha metsämaata. Näin vahingot pysyvät siedettävinä.

Puuki 7.1.2017, 11:16

” Koivua kasvaa jo nyt sellaisia määriä ettei koivukuitua saa myytyä kuin sopimusasiakkaat. Muilla kuidut seisovat tienvarsilla vuosia. ”

Koivun huono menekkikin voi olla väliaikaista. Ainakin paikallista, koska esim.S-E aikoo lisätä koivukuidun käyttöä lähiaikoina. Hyvin kelpasi koivukuitukin alkutalvesta myyntiin.

A.Jalkanen 23.1.2017, 13:37

Suurpedoille ei todellakaan tarvitse ’jättää’ hirviä! Muutama päivä sitten oli tv:ssä susikeskustelua, ja sen enempää Ilpo Kojola kuin Riku Lumiarokaan ei esittänyt mitään tuon tapaistakaan. Ne kyllä sopeuttavat määränsä ihan mihin tahansa sorkkaeläinkannan tasoon ja metsästäjät sopeutuvat myös. Kysymys on viime kädessä tästä: kuinka paljon liikenne- ja metsävahinkoja haluamme?

Olettekos muuten huomanneet, että muutama vuosi sitten valtio siirsi hirvieläinonnettomuuksien omaisuusvahingot vakuutusyhtiöiden kaskovakuutuksiin, eli meille kaikille yhteisesti maksettaviksi. Henkilövahingot korvataan entiseen tapaan pakollisesta liikennevakuutuksesta, ts. yhteisestä pussista nekin, kuten uhrien hoitokulutkin.

Metsuri motokuski 24.1.2017, 11:13

Eikös vahingot valtio ole aiemminkin maksanut. Eli mehän ne ollaan maksettu verovaroista. Nyt ne maksaa vakuutusyhtiö eli vakuutuksen ottajat. Eihän hirvivakuutus ole pakollinen joten ei niitä silloin kaikki maksa. Valtio päätti poistaa kaksoisvakuuttamisen hirvivahinkojen osalta. Ennen se oli niin että jos ei ollut vakuutusyhtiön hirvivahinkovakuutusta niin sitten valtio korvasi vahingon hakemuksesta. Nyt kun hirvivahinkovakuutus on hyvin kattava niin valtion vakuutusta ei tarvita. Totta on se että valtion toiminta toi asiakkaita vakuutusyhtiöille jos sellaisen turvan halusi ottaa.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan vaikka susia olisi kuinka paljon. Mutta sitten on jos ne käyvät koirien kimppuun metsällä ollessani. Sitä en hyväksy. Karhuista eikä ahmoista ole ongelmia sen suhteen.