Katotaan me vaan 50 vuoden päähän, eli siihen kun meidän tekemistä metsänviljelyistä pitäisi saada tili. En muistaakseni ole kehottanut männyn tehokasvatukseen lannoittamalla tai tuomaan sitä reheville paikoille. Ongelmana – jota AR hyvä et suostu myöntämään – on se, että nyt emme voi vaihtaa puulajia juurikääpäkohteessa koivuksi, ja toisaalta emme voi viljellä mäntyä hirvituhojen pelossa. Mitä muuta meillä on laittaa kuivalle kankaalle ja sitä karummille kasvupaikoille?

Tarkennus: se 50 milj./v oli pelkästään menetetyt uudistamiskustannukset vuodessa, Juho Matalan ym. esitelmästä (ladattavissa SMS metsänhoitoklubin nettisivulta). Se luku ei sisältänyt kasvu- ja laatutappioita – kuten useimmat ovat oikein lukeneetkin.

Siis puolet Suomen vuotuisista istutuskuluista joutuu hirvien suihin!!!  Niinhän Anneli kerroit jonkun tutkineen.  Valhe, emävalhe, tilasto.

Tuosta edellä olleesta kuvasta.  Emme siis tunne tuon kovia kokeneen taimikon syntyä, joten se ei välttämättä ole mitenkään edustava.   Omien havaintojen perusteella tuollaista jälkeä saattaa syntyä metsäpalon jälkeen kun typpi on häipynyt taivaalle.  Saattaisiko pintakasvustokin viitata tällaiseen?  Samoin on käynyt suojuspuuasennossa syntyneille taimille.  Melkein kaikki on syöty.  Kun alue on hakattu aukoksi, niin vielä hengissä olevat elpyvät ja taimien syöminen loppuu.  Myös ylitiheänä kasvatus  heikentää taimia ja saattaa altistaa ne tuholle.

Kuten tuolla edellä kirjoitettiin, niin hirvistä on hyötyäkin vesakoiden kurissa pitäjinä.  Tästä ole joskus aiemminkin kirjoittanut.  Meillä hirvet ovat syöneet myös vatukoita,  mistä tietysti on suurta etua kuusentaimille.  Viime kesänä perkasin 9 vuotta aiemmin OMT-pohjalle istutetun kuusitaimikon, jonka kasvatuksesta olivat siihen saakka hirvet huolehtineet.  Piti kaataa pääasiassa vain muutama leppä ja luontaisesti syntyneitä kuusia.

Koivunistutuksesta.  Kaveri oli viime kesänä mukana  istuttamassa UPM:n metsiin Keski-Suomessa 18000 kesäkoivua.   Näemmä uskaltava, vaikka em jutun mukaan koivuntaimikot houkuttavat hirviä, kuten muutenkin tiedetään.

Aiemminkin kirjoitin.  Viime syksynä katseltiin UPM:n maalla kunnon mäntytaimikkoa passipaikalla, josta samassa ajossa oli ammuttu kaksi vasaa.  Ehkei ”Suorittava” ole kuitenkaan aivan sokea.

Kuvan taimikossa näyttää olevan aika runsaasti lehtipuuta.  Sekö syynä hirvien viihtymiseen?  Näyttää muuten olevan ehjiäkin taimia.

Koivua kasvaa jo nyt sellaisia määriä ettei koivukuitua saa myytyä kuin sopimusasiakkaat. Muilla kuidut seisovat tienvarsilla vuosia. Koivukuitu on lyhyttä kuitua joka painii samassa sarjassa eucasellun kanssa. Nykyiselläkin määrillä saadaan pehmopaperiin tarvittavat koivut hakattua. Vanerikoivulle varmaan menekkiä on paremmin, mutta johonkin se välituotekkin olisi saatava menemään.

Tässä koivikoiden kasvuinnostuksessa taitaa käydä niin että halutaan kasvattaa mutta kukaan ei saa kaikkia myytyä. Sitten itketään hinnasta kun tarjontaa on enemmän kuin tarvetta. Hinnallahan kaikki saadaan kaupaksi jollekkin. Onneksi mäntysellusta saatava pitkäkuitu saadaan myös kuusesta joten osa pitkästäsellusta voidaan korvata kuusella, kuten aika paljon tehdäänkin huonolaatuisella kuusikuidulla.  Ongelma varmaan on jatkossa nuo juurikääpäkuusikot jos koivua ei voida istuttaa menekin tai hirvien takia. Mutta eihän se tarkoita sitä että hirviä ei saa olla ollenkaan vaan kanta pitää olla järkevällä tasolla.

Metsuri motokuski: ”Mutta eihän se tarkoita sitä että hirviä ei saa olla ollenkaan vaan kanta pitää olla järkevällä tasolla”.

Ensimmäinen järkevä ja rakentava kommentti hirvipuolueen edustajalta pitkiin aikoihin! Muistutetaan vielä, ettei täällä kukaan ole vaatinut kaikkien hirvien tappamista. Eiköhän siitä voida olla samaa mieltä. Nyt olemme päässeet järkevän keskustelun alkuun, joten ottakaa muutkin esimerkkiä Metsuri motokuskista!