Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 347)

1 2 3 … 15 16 17 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Lähetetty: 30.12.2016, 12:43
Merkitty: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Tekijä
Planter

Teema Metsänhoito

suorittava porras 6.1.2017, 11:27

Kannattaisi lopettaa se hirvivahingoilla pelottelu . Hoitamattomassa taimikoissa , joissa pääpulaji on kuusi , hirvi on hyötyeläin listiessään etukasvoista lehtipuuta pois havupuun taimien päältä . Ajoissa peratut vähänkin isompialaiset männyn taimikot kehityvät nykyisillä hirvitiheyksillä ihan kelvollisesti . Puu kasvoi silloinkin , kun hirviä oli valtakunnan tasolla kaksinkertainen ja paikallisesti moninkertainen määrä .

Männyn viljelyalojen supistamiseenkin on muitakin syitä , kun hirvi . Näyttää monelta unohtuneen , että mäntyä tungettiin pari vuosikymmentä sitten urakalla paikkoihin , jonne se ei kuulu . Tuossa tehtiin vaikutuksiltaan ihan eri luokan tappiot verrattuna siihen , mitä hirvet pahimmillaan jossakin yksittäisessä tapauksessa voivat sada aikaan .

köyhälaulaja 6.1.2017, 11:40

Onhan AR siinä oikeassa että hirvien syömästä, ja muustakin sellupuusta on tällä hetkellä ylitarjontaa, se on eri asia kuinka kauan näin on, nykyisillä hirvimäärillä taitaa kuitenkin sellupuun ”tuotanto” olla taattua. Hyvälaatuisella mäntytukilla ei oman kokemukseni mukaan (n.60 vuotta enempi ja vähempi asiassa mukana olleena), ole vielä tähän päivään mennessä ollut menekki vaikeuksia, päin vastoin.

Sama alue kun syödään vuodesta toiseen, ei sinne monta kunnon tukkipuuta/ha, tule, lisäksi kuusta joudutaan viljelemään liian karuille maille juurikin sorkkaeläinten liian suuren kannan vuoksi.

Planter 6.1.2017, 11:45

Hirvi on hyötyeläin taimikossa ??

Visakallo 6.1.2017, 11:56

Suorittavan on kuitenkin hyvä muistaa, että nuo hyvät puukauppaluvut perustuvat edelleenkin lähes kokonaan siihen aikaan, kun hirviä oli Suomessa vain murto-osa nykyisestä. Alkaa jo vähän kyllästyttää, kun aivan yksinkertaisimpiakin perusasioita pitää toistaa aikuisille miehille!

Ammatti Raivooja 6.1.2017, 12:01

Nii kyllä vaan mäntysahatavaralla on menekki vaikeuksia viennissä e. Pohjois-Afrikan maat on talousvaikeuksissa ja voi olla, että kehitystä ei siellä tapahdu milloinkaan. Kyllä sellutukki on se seuraava askel ja e. Antonin männyt saattaa olla seuraavana liipasimella mistä tätä sellutukkia otetaan. Ihmettelen kyllä miten AJ ei näe ongelmia ja pitää tulevaisuuden tapana kasvattaa mäntyjä sentin vuosilustolla. Kuitenkin se hitaasti kasvatettu on se mistä saadaan ne lujat jakeet vientiin. Joku aina ihmettelee miks painekyllästetty tavara on aina ihan sontaa. Ensinnäkin niitä ei lujuuslajitella niin niihin kelpaavan se iso oksainen ja nopeasti kasvatettu imee hyvin kyllästettä. Rajansa kaikella miten kotimaan markkinat pystyy tätäkin ahmimaan. Se nopeasti kasvatettu ei kelpaa puusepänteollisuuden aiheeksi, ei sitä pehmeää puuta pysty siellä hyödyntämään. Kyllä laatumaksutapaa pitää kehittää niin, että huonolaatuisesta sellutukista maksetaan vähemmän.

Planterin kuvassa hirvistä on hyötyä, ylitarjontaa tulee rajoittaa ja se onnistuu vain luonnollisesti.

Puuki 6.1.2017, 12:02

Kuusikin kelpaa hirvelle, jos mäntyjä ei ole saatavilla. Muistaakseni männyn viljelybuumi oli 70-luvulla eikä 90-luvulla niinkään.

Tukin siirtyminen kuitupuuksi aiheuttaa suurimman tappion metsäpäässä. Kun taimikoista n. 15 000 ha /v. maksetaan tuhokorvauksia, niin todellinen vahinko on paljon suurempi, koska tutkimusten mukaan, korvattujen taimikoiden syönti toistuu useimmiten. Iso osa tuho alueista jää lisäksi korvausrajan ulkopuolelle ja karumpien kankaiden kuusettuminen pienentää kokonaiskasvua merkittävästi.

Taloudellinen menetys koskee mo:en lisäksi muitakin toimijoita , mm. verotuloja jää saamatta.

Ammatti Raivooja 6.1.2017, 12:11

Tuo on sontaa, että puuta jää käyttämättä kun hirvi syö taimikon. Ei niin vaan ole tosielämässä, että mäntyä jäisi käyttämättä hirvien takia niinkuin Puuki esittää, että verotuloja jäisi tulematta. Ihan sama kuin tuuli kaataa puita, ei puuta Suomessa jää sen takia käyttämättä. Ihan sama olisi laskea lahoavalle puulle joku arvo ja verotulojen menetyksiä ->ei järkeä

Ite kirjoitat

Ammatti Raivooja 6.1.2017, 12:20

”Kilpailun kiristyminen ja sahatavaran ylitarjonta tietyillä markkinoilla painavat ETENKIN mäntysahatavaran hintoja. Kuusisahatavaran hyvän kysynnän myötä kuusitukin kantohinta nousee tänävuonna. Kuusikuidun lisääntyvä käyttö kartongin valmistukseen vetää sen hintaa ylös. MUILLA puutavaralajeilla kantohinnat ALENEVAT tänä vuonna.”

Jotenkin ihan huuhaata, että kuusta istuttamalla olisi joku lyhyin tikku jäämässä. Ei kasvavilla puulajeilla saata olla satojen vuosien päästä merkitystä kun on fuusiovoimaa ja rajatonta energiaa.

Puuki 6.1.2017, 12:23

…jatkoa

Voi hyvin arvioida, että ainakin puolet hirvien vioittamien taimikoiden tukkisaannosta jää saamatta. 75 v:n kiertoajalla se aiheuttaa 4 m³/ha/a keskikasvulla n. 105 m³ /ha tukin siirtymää kuitupuuksi. 15 000 ha:lla rahallinen tappio ( nykyhinnoilla ) kantohinnoissa on n. 63 milj. € /a .

Se Anneli Jalkasen vahinkoarvio 50 milj € / a on hyvin maltillinen ja alakantissa.

Ammatti Raivooja 6.1.2017, 12:28

Joonas voit arvioida, että kuutioita jää kasvamatta mutta euroja sä et voi noin laskea kun euromääräinen arvo puulle tulee vasta kun siitä on joku maksanut jotain. Puuta jää vuosittain käyttämättä mille ei muodostu euromääräistä arvoa, joten ei noilla laskelmilla mitään arvoa ole ja ei ne kestä tarkastelua missään.