› Keskustelut › Metsänhoito › Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 14 15 16 … 33 34 35

  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Sent on: 30.12.2016, 12:43

    Merkitty: 

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

    Tekijä
    Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 5.1.2017, 13:49

    ”Kun tiedetään, että nykykuusikot tiheytensä vuoksi kasvavat kuutiota samaa tahtia koivujen kanssa, on kyllä varaa hyväksyä joku lahokuusikin joukkoon ja silti kuusen kasvatus on nykyhinnoin kannattavuudeltaan  täysin ylivoimaista koivuun verrattuna.”

    Näin olisi, jos kyse olisi muutamasta lahokuusesta. Mutta kun juurikääpäisellä alalla ei ole. Lisäksi seuraavan sukupolven puuston lahon määrä on Metlan mukaan 1,5-kertainen edelliseen. Lisäksi maaperän hyvinvointi alkaa kärsiä toistuvasta kuusen kasvattamisesta, minkä seurauksena vastustuskyky heikkenee ja tuhojen määrä kasvaa. Mutta kasvaako kuusi koivu kanssa samaa tahtia? Kuusen kasvu on huikeaa hyvän hoidon ansiosta, mutta kai vastaavasti koivunkin kasvu hyvällä hoidolla paranee?

    Planter 5.1.2017, 14:43

    Tähänkö ollaan menossa…kun vielä lisätään se hirvituho, niin onko investointihaluja?

    Tämän metsälehden etusivun uutisvirrassa on tällaista tekstiä:

    ”Suomessa tehdään vuosittain päätehakkuita noin 130 000 hehtaarilla. Metsäalan ammattilaiset arvioivat, että uudistustyöt jäävät tekemättä tai vajavaisiksi vähintään 13 000 hehtaarilla.
    ”Jälkitöiden hyljeksintä voi johtua myös siitä, että uudistamiskustannukset ovat nousseet nopeammin kuin puusta saatava hinta. Uudistamiskulu nousee helposti yli 1 000 euroon hehtaarilta. Näin omistaja ei näe uuteen metsään tehtävää investointia aina järkevänä.”

    Timppa 5.1.2017, 15:46

    Varmasti löytyy monenlaisia selityksiä sille, miksi uudistustyöt laiminlyödään.  Kannattaisi vähän tarkemmin tutkia, miksi näin tapahtuu.

    Eräs syy kyllä saattaa olla, ettei metsänomistajalla ole jälkipolvea.  Yhden sellaisen tunsin.  Hänellä oli kuitenkin metsäpalvelusopimus ja yhtiön edustaja puoliväkisin sai aina hommat hoidettua.  Siis kysymys saattaa olla omasta näköalattomuudesta tai muuten elämänhallinnan ongelmista.  En siksi usko, että kustannukset tai hirvet ovat edes merkittävimpiä syitä siihen, miksi uudistuksia lyödään laimin.  Varmasti asiaan vaikuttavat myös erilaiset ”apostolit”, jotka väittävät, että metsät uudistuvat itsestään.

     

    Anton Chigurh 5.1.2017, 15:52

    Että oikein nykykuusikot kasvavat samaan tahtiin koivujen kanssa!!??

    Kyllä on ö-siantuntijan lausunto!

    On syytä pitää mielessä, että tuoreita hirvituhoja on tässä ja nyt näkyvissä miljoona (1000000) hehtaaria. Vanhemmat ovat alkaneet päätyä sahureiden riesaksi.

    Minulla on juuri työstettävänä koivikko ja kuusikko, jotka molemmat on istutettu 1991. Koivikko on keskimäärin 6 metriä pidempää. Joukossa on vanerikokoisiakin. Ensiharvennus. Lähes kaikki (700/ha) kasvatettavaksi jätetyt koivut ovat potentiaalisia tukkiaihioita. Tiheä kasvatus on tuottanut hyvin vähäoksaista ainesta. Päätehakkuu todennäköisesti alle 40 vuotiaana. Koivun runsas emäksinen karike nopeuttaa rajusti ravinnekiertoa ja parantaa viljavuutta (juurikääpäkin häviää siinä samalla) Siinä vaiheessa kun samanikäinen kuusikko (juurikääpineen ja mustakoroineen) on päätehakattavissa, on koivun jälkeen koivulle uudelleen uudistettu ala jo ensiharvennettu. Ja viljavuus paranee edelleen (ja kuusenkasvatusmahdollisuus).

    Timppa 5.1.2017, 16:06

    Anton.

    Ei ainakaan meillä päin pysty kasvattamaan 700 koivutukkirunkoa hehtaarilla.  Hyvä jos puolet.  Toki joku määrä tukkia tulee harvennuksista, mutta eivät hinnat kyllä päätä huimaa.  Päätehakkuun  tukkiprosentti yleensä  luokkaa 60 %.

    Kuusia pystyy tukeiksi kasvattamaan helposti 600 runkoa hehtaarilla tukkiprosentilla 80-82.  Harvennuksissa tukkisaanto on selvästi parempi sekä pienemmästä minimimitasta että paremmasta laadusta johtuen.

    Ammatti Raivooja 5.1.2017, 16:07

    Nii, mutta puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa, täällä jos kaikki ois vaa vedelty koivulle ja vähän männylle niin niillä ei olisi edes energiapuun arvoa. Uutisissa juuri lukee, että yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa ajetaan 2030-lukuun mennessä 3gigawattia eli 3n ydinvoimalan verran. Ei näytä risunpoltonkaan tulevaisuus kummoiselta. Kuusi vetää ja muita on ihan liikaa.

    Aikaa hyvää stand up komiikkaa saisi planterin ja GLAn innoittamana: ”Hei mulla ois tälläsiä arpoja, että 7 arpaa 100sta voittaa?  Sit perisuomalainen asenne ois siihen, että ”emmä mitää voita kuitenkaan” ”liian huonot mahdollisuudet voittaa.” ”Hukkaan menee rahat ku ei voita.” Okei, sit toinen skenaario ” 7% koivuntaimikoissa on merkittäviä hirvituhoja.” Ja Vastaus siihen ” KAIKKI ON PILALLA, HIRVI TUHOAA KAIKEN, YHTÄÄN KOIVUA EI VOI ISTUTTAA, TUHOT ON 100 MILJOO…MILJARDIA KUUSSA…PÄIVÄSSÄ! ”

    Heh Heh aika koomista stand uppia sais kyllä näistä.

    Anton Chigurh 5.1.2017, 16:15

    Kyllä tuostakin koivikosta otetaan ennen päätehakkuuta puolet pois (vaneriharvennus).

    Kuusikko harvennetaan suoraan päätehakkuuharvuuteen (700/ha). Lusto on kyllä leveä, mutta toistaiseksi tili on tullut kuutioista.

    Visakallo 5.1.2017, 20:45

    Aika vähissä näyttää AR:n asialliset argumentit olevan, kun kommenttien taso on tuota luokkaa.  Kyllä täällä metsää omistavat ja hirvivahingoista kärsineet puuntuottajat ovat aivan asiallisia perusteita näkemyksilleen esittäneet. Sillehän ei voi mitään, että hirvivahingoista kärsivät vain ne, jotka omistavat metsää.

    Jovain 5.1.2017, 22:36

    Se mitä AR tarkoitti tässä yksittäisessä asiassa käsitettiin väärin, sillä tilanne jossain nollarajalla on toinen kuin etelä suomessa. On hölmöläisten hommaa ellei peräti hölmöläisten automaatti uudistaa hirville, jos puulla ei ole arvoa, eli puun arvo on nolla.

    Ei ollut AR:n pointti vauhdittaa taloutta ottamalla vahvasti etunojaa työllisyyden kautta. Kyllä se oli hirvi, joka sitä etunojaa otti ja sen perässä hiipijät.

    Tietenin BKT:n kartuttaminen tällä keinoin on kyseenalaista ja poikkeuksellista.

    Visakallo 6.1.2017, 10:25

    Nollarajoilla ei ole puulla riittävästi kysyntää, eikä sitä kautta hintaakaan. Tällä hetkellä asia on näin. Tilanne voi jatkossa muuttuakin.

    AR: n mielestä hirvien pitäisi antaa syödä taimikot myös siellä missä kysyntää on.  Mikähän järki siinä mahtaa olla?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 14 15 16 … 33 34 35