› Keskustelut › Metsänhoito › Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

  • Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 10 11 12 … 33 34 35

  • Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

    Sent on: 30.12.2016, 12:43

    Merkitty: 

    Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:

    • Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset  kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
    • Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
    • On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
    • Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
    • Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.

    Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
    Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
    Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista,  jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim.  5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

    Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

    On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!

    Tekijä
    Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.1.2017, 14:10

    Pari ajatusta Planterin taimikosta.  Onko normaali muokkaus vai esim metsäpalon jälkeen syntynyt.   Vähän tuon näköistä jälkeä nimittäin meillä oli yhdessä metsäpaloaukossa, jonka koemielessä jätin luonnon hoidettavaksi.  Olisiko jälki samanlainen, jos olisi harvennettu?   Miksi kuitenkin jotkut taimet säästyivät?  Tällaisesta kohteesta kannattaisi tehdä maaperäanalyysi, niin saattaisi jotain selvitä.

    Noista kuorien jyrsinnöistä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että kyse lienee jostain puutoksesta, jota pyrkivät paikkaamaan.  Jokainenhan on nähnyt kuinka himokkaasti hirvet jyrsivät kaadettuja haapoja.  Uroshirvet tarvitsevat sarviensa kasvattamiseen runsaasti erilaisia mineraaleja.  Saavat niitä mm. lumpeista, jotka ovat hirvien herkkua.  Myös nuolukivistä saavat niitä mineraaleja.

    suorittava porras 4.1.2017, 14:18

    Jos harrastusta ei olisi , olisivat vahingot moninkertaiset . On onni,että metsästäjiä vielä riittää .

    Hirvi on hallinnut tilannetta jo 30 vuotta . Ihminen on vain tehnyt sen mitä on pystynyt kannan hallitsemiseksi vaihtelevalla menestyksellä.

    …voidaanhan jahtihommia vähän vähentää , kun punanutut herättävät niin paljon mielipahaa. Katsotaan sitten , mihin syyttävä sormi osoittaa.

    Timppa 4.1.2017, 14:23

    Mitenkähän ne vahingot ja uudistamiskulut on laskettu?  Jos uudistetaan luokkaa 120000 ha, niin uudistuskulut 1000 euroa/ha laskien ovat 120 miljoonaa.  Anneli tuossa edellä kirjoitti, että vuosittaiset uudistuskulujen menetykset ovat 50 miljoonaa.  Siis käytännössä puolet, kun uudistuksia tehdään halvemmallakin .  Onko Anneli niin, että esim sinun metsissä hirvet hävittävät puolet uudistuksista?

    Puuki 4.1.2017, 14:44

    Jossain oli että n. 15 000 ha olisi vuosittainen ala, joista korvataan hirven aiheuttamia taimikkotuhoja. Niistä jo 1500 ha kuusikoissa , joita ei korvata ollenkaan.

    Vahinkojen torjunta yhdessä kohtaa aiheuttaisi hirvien siirtymisen toiseen ruokailupaikkaan. Jos/kun hirvieläinten määrää ei syystä tai toisesta pystytä vähentämään tarpeeksi, olisi niiden ruokailupaikkojen valintaa ohjattava muualle arvokkaimmista taimikoista. Karkotteiden levittäminen mä-taimikoihin ja esim, männyn harvennushakkuiden tekeminen talvilaidunalueilla  samoihin aikoihin siirtäisi syöntipaikat oikeaan osoitteeseen.

    Ammatti Raivooja 4.1.2017, 14:47

    Sata miljoonaa, satoja miljoonia, satoja miljardeja, kuka iskee pöytään isoimman luvut? Ei näille edelleenkään ole mitään perusteita kun mäntyä ei jää metsästä jalostamatta. Mitä järkeä laskea metsään mätänevälle puulle euromääräistä arvoa? Niin metsänomistajan pussista saa rahaa yleensä Suomalaiset tekijät taimenkasvattajat ja muut, kaikki menee Suomalaiseen talouteen, mitä provoilemista siinä on? Ei kansantaloudelle mitään lisäarvoa tuota, että puun ylitarjontaa vain voimistetaan. Tuokin on asia minkä AJ jättää laskematta , että kun kysyntää sille puulle ei ole niin miten se laskee ostettavan puun hintaan. Nuo miljoona tai miljardi heitot on vain raflaavia ja dramaattisen näköisiä vailla tosielämän perusteita.

    Gla 4.1.2017, 14:56

    Timppa: ”Olisiko jälki samanlainen, jos olisi harvennettu?   Miksi kuitenkin jotkut taimet säästyivät?  Tällaisesta kohteesta kannattaisi tehdä maaperäanalyysi, niin saattaisi jotain selvitä.”

    Ei olisi. Tuho olisi ollut täydellinen. Hirvituhoja nimenomaan neuvotaan vähentämään viivästyttämällä harvennusta.

    Maaperäanalyysin tekoon kehoittaminen ei tosiaan auta hirvituhojen ehkäisyssä. Sillä voi ainoastaan ohjata huomiota pois hirvituhoista samalla, kun vahingon kärsijä joutuu analyysinkin maksamaan. Vai luuletko, että analyysin kulut menee hirvituhokorvausvaatimuksessa läpi?

    Timppa: ”Noista kuorien jyrsinnöistä olen kyllä edelleen sitä mieltä, että kyse lienee jostain puutoksesta, jota pyrkivät paikkaamaan. ”

    Ihan sama, mistä on kyse. Kun elukoita on liikaa, ne aiheuttavat liikaa vahinkoa. Jos kyse on puutoksesta, joka aiheutuu sopivien taimikoiden vähyydestä, siihenkin tilanteeseen auttaa hirvien määrän vähentäminen.

    Suorittava: ”Jos harrastusta ei olisi , olisivat vahingot moninkertaiset .”

    Turhaa spekulointia. Yhtä hyvin voidaan arvuutella sillä, että valta olisi viisaammissa käsissä, jos harrastuksella ei olisi yhtä vahvaa asemaa kuin tällä hetkellä.

    Suorittava: ”Hirvi on hallinnut tilannetta jo 30 vuotta . Ihminen on vain tehnyt sen mitä on pystynyt kannan hallitsemiseksi vaihtelevalla menestyksellä.”

    Tuokin on ns. muunnteltua totuutta. Metsästäjillä on selkeä päämäärä pitää hirvieläinkannat korkeampana kuin sidosryhmien mielestä pitäisi. Vain ja ainoastaan tästä on kyse.

    Suorittava: ”…voidaanhan jahtihommia vähän vähentää , kun punanutut herättävät niin paljon mielipahaa. Katsotaan sitten , mihin syyttävä sormi osoittaa.”

    Tuo olisikin kiinnostava liike. Metsästyslain 26§ mukaan kanta ei saa aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa. Suoraan ei sanota, kuka vastaa siitä, että kaatolupia käytetään riittävästi. Todennäköisesti tuollaisen tempauksen jälkeen riistahallinnon valta alkaisi murentua.

     

    Planter 4.1.2017, 14:59

    Minä en tiedä koko maan tilannetta, mutta VMI antanee parhaat viiteet koko maan tilanteesta. Omasta viimeisestä, onneksi pienestä mäntyuudistuksesta, hirvet söivät kaikki taimet.

    Sitä olen koko ajan räksyttänyt, että  mäntytaimikkoala on puolittunut ja hirvikanta pysynyt samana ja talvella pääravinto mänty, niin laidunnuspaine on kaksinkertainen.

    Ammatti Raivooja 4.1.2017, 15:02

    Selitätkö vielä GLA, että kun enemmistö metsänomistajista on tyytyväisiä hirvikannan kokoon niin eikö nykyinen kanta ole se mikä tyydyttää melkein kaikkia? Ymmärräthän nyt varmasti, että hirvihöyryäjät on vähemmistö mersänomistajista eikä suurimmalla osalla ole selkeää halua vähentää hirviä? Et sä voi vaan selittää, että pelkästään mafiasalaliitometsästäjien tavoite on pitää kannat nykyisellään.

     

    Planterille sanoisin, että eikös toiminnanohjaus ole silloin pettänyt kun kaksinkertaistamalla männyn viljely alue, laidunnuspaine puolittuisi. Mieti kun hirvituhoja on miljoona hehtaaria ja kuusenkääpäistutuksia miljoona hehtaaria, mitkä luetaan hirvituhoiksi, niin 50% hirvituhoista on ihmisen aiheuttamia!

    A.Jalkanen 4.1.2017, 15:07

    Juuri tuota Planterin mainitsemaa lisääntyvää laidunnuspainetta kuvasi Juho Matalan ym. esitelmä mainitsemassani metsäseminaarissa. En tiedä yksityiskohtia laskelmista, kun en ollut tilaisuudessa läsnä. Joillakin alueilla tuhot ovat hirvikannan laskun myötä vähentyneet. Sopiva taso on poliittinen päätös. Veikkaan että suurin osa metsänomistajista ei tiedä tilannetta, ja on siksi tyytyväinen hirvikannan kokoon kun sitä mielipidekyselijä kysyy. Painetta poliitikkoja kohtaan pitäisi lisätä, eli jos tunnette kansanedustajia tai ministereitä, pitäkää asiaa esillä. Biotalouden pohja murenee, jos ei toimita NYT!

    AR:n logiikkaa, että hirvituho perustamassani taimikossa ei ole rahallinen menetys, koska en voi varmasti tietää, käykö tuottamani puu tulevaisuudessa kaupaksi, en ihan ymmärrä. Kyllä se uudistuskulu ja taimikon laadun alennus meni lompakosta ihan juuri nyt tänä päivänä, ja joillakin vielä toiseenkin kertaan, vaikka ”puun ylituotanto”.

    Jos metsänviljelyalan kaksinkertaistamisen sijaan puolitettaisiin hirvikanta, niin laidunnuspaine puolittuisi. Kaikki tyytyväisiä?

    Ammatti Raivooja 4.1.2017, 15:11

    Niin tai sitten jonkun muun puut ostetaan mitkä jäisivät muutoin ostamatta. Jokainen arkipäivä ei ole männyn myyntipäivä mutta jos naapurin taimikko hirvituhoutuu niin oma voi sitten kaupaksi. Tuit AJ suomalaista työtä, eihän se mikään kansantaloudellinen menetys ole.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 10 11 12 … 33 34 35