Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 347)

1 2 3 … 9 10 11 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Sent on: 30.12.2016, 12:43
Merkitty: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Tekijä
Planter

Theme Metsänhoito

Planter 4.1.2017, 09:53

”Ei ole tullut myöskään kovin usein havaittua sellaisia jälkiä kuusikoissa, että edes tietäisi hirven siellä liikkuneen.”

Täällä on. Syksyllä kauhistelin, kun peurat ja hirvet olivat tehneet polkuverkostoja kuusikkoon, kuusenjuuret olivat paljaat, poljettu ja valuivat pihkaa. Otan kuvia kun tulee sopivat olosuhteet.

Planter 4.1.2017, 10:03

”Talvella samat männyntaimikoita lähellä olevat kuusikot ovat monesti tyvien kuoren osalta hirvien kaluamia”

Missähän päin näin tapahtuu?

http://yle.fi/uutiset/3-9234770

Ammatti Raivooja 4.1.2017, 10:15

Tukki on nimenomaan se ongelma, pitäisi tämä ymmärtää. Järeä kuitu ja monimuotoisuus on se mitä halutaan. Ensinnäkin hirvituhot luo kotimaista työtä mikä on hyvä juttu ja toisaalta jos joskus puuta tarvitsee enemmän niin otetaan laajempi pohja metsänomistajia mukaan. GLA kin ymmärtää, että tuloerot ja pääomien keskittyminen hidastaa talouskasvua kun näiden kaventuminen luo sitä. Eli hirvet luovat työtä, talouskasvua ja monimuotoisia metsiä, jossa kasvaa järeää, kilpailukykyä ylläpitävää kuitua. Teidän hirviongelmat on keksittyjä vailla yhteyttä tosielämään.

Tärkeimmistä tärkeimpänä pitäisin kuitenkin sitä, että enemmistö metsänomistajista pitää hirvikantaa sopivana! Eli yritätte taistella maanomistajia vastaan eli syyllistytte itse samaan mitä väitätte muiden tekevän.

Timppa 4.1.2017, 10:30

Outoa seutua tuo Pohjois-Savo. Siellä on huonoimmin hoidetut taimikot ja hirvet joutuvat nälissään kaluamaan kuusetkin. Ymmärtääkö joku. En ainakaan minä. En muutenkaan savolaisia.

Tuossa jutussa kirjoitettiin, että hirvet syövät yleisesti kuusentaimia. Sellaista havaintoa ei Keski-Suomessa ole tullut vastaan.

Voisiko olla, että kaskeaminen on hävittänyt maasta niin paljon hivenaineita, että hirvet epätoivoisesti hakevat niitä kuusistakin. Meillä päin ainoastaan haapoja kalutaan joskus.

Planter 4.1.2017, 10:52

”Onneksi tiheässä kylvötaimikossa ei ole juurikaan ongelmia.”

Eräs esimerkki. Lehtipuutkin on poistettu. Olisiko tällaisessa tapauksessa järkevämpää torjua etukäteen, kuin lähteä jälkikäteen korvaamaan tuhoja?

Planter 4.1.2017, 11:08

Tämä ei ole Savosta.

Gla 4.1.2017, 11:17

AR: ”Ensinnäkin hirvituhot luo kotimaista työtä mikä on hyvä juttu”

Joku jo epäili sinun provoilevan. Nyt olen samaa mieltä.

Kotimainen työ on hyvä juttu vain silloin, kun se on tuottavaa.

Gla 4.1.2017, 11:22

Timppa: ” Vaikea uskoa, että hirvillä olisi jotain osuutta juurikäävän leviämiseen. Olisiko yksinkertainen selitys, että kuusikoita kasvatetaan usein aika vanhoiksi, mikä tietysti väistämättä lisää juurikääpää varsinkin, jos kasvupaikka on liian kostea. ”

Siihen ei pidä syyllistyä, että ajattelisi jollekin asialle olevan vain yhden syyn. Varmasti syitä on monia. Itsellänikin on hirvien ja varsinkin peurojen tekemiä polkuja. Kun vielä kosteassa omt-kuusikkossa on maan pinta ilmeisesti kuivatuksen myötä painunut ja juuret aivan pinnassa, riski niiden vaurioitumisesta sorkkien takia on todellinen.

Toisen mekanismin kautta hirvillä on selkeä yhteys juurikäävän leviämiseen. Kun päätehakatun kuusikon tilalle istutetaan koivun sijasta kuusta, juurikäävän määrä 1,5-kertaistuu seuraavassa puusukupolvessa. Kohtuullisella hirvikannalla koivun suosio olisi korkeampi ja tällöin maaperä alkaisi tervehtyä sairastumisen pahenemisen sijaan.

Planter 4.1.2017, 12:14

”Voisiko olla, että kaskeaminen on hävittänyt maasta niin paljon hivenaineita, että hirvet epätoivoisesti hakevat niitä kuusistakin.”

Hivenainetutkimuksia ei tarvita, eiköhän selitys ole hyvin yksinkertainen: Nälkä

Lähiympäristöstä ei löydy sopivaa mäntytaimikkoa tai nuorta mäntymetsää syötäväksi. Varttunutta mäntyä hirvi ei kalua. Paksun kaarnan jyrsiminen pistäisi yskittämään, nila on syvällä, kovan työn takana. Varttuneemmankin kuusen kuori on ohutta ja nilaan pääsee helpommin käsiksi.

Jos tällaiseen ympäristöön perustaa mäntytaimikon se on tuhoon tuomittu. Niin kuitenkin pitäisi monesti tehdä juurikäävän vuoksi.

Ilmeisesti Suorittava, Metsuri-motokuski ja Timppa kaikki elelevät samoilla seuduilla, jossa on hirvituhotyhjiö, koska hirvituhot muualla ovat tulleet heille täydellisenä yllätyksenä.

A.Jalkanen 4.1.2017, 14:03

SMS:n metsänhoitoklubin syysseminaarissa oli hirvieläinasiaa:

http://www.metsatieteellinenseura.fi/english/25-tapahtumat/tapahtumat/341-mhoi-syyskok-2016

Yhdessä seminaarin esitelmässä oli yhdistelty tietoja VMI:stä, hirvikannoista ja korvatuista hirvituhoista. Jos lasketaan yhteen metsien inventoinnin raportoimat vakavat ja lievät tuhot, voitaisiin päätyä karkeasti noin 50 miljoonan euron vuotuisiin uudistamiskulujen menetyksiin. Tähän pitää lisätä tulevan kasvun ja laadun tappiot, kuusen viljely sopimattomalle kasvupaikalle ja juurikäävän lisääntyminen, kun puulajia ei voi vaihtaa. Kokonaisuudessaan varmasti satoja miljoonia vuodessa metsänomistajien pussista. Kallis on tuo hirvestysharrastus.