Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Tämä aihe sisältää 347 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Remie toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 347)

1 2 3 … 33 34 35

Vahinkojen korvaamisesta niiden torjuntaan

Lähetetty: 30.12.2016, 12:43
Merkitty: hirvikarkote hirvituho
Rohkenen avata vielä yhden viestiketjun tästä aiheesta tällaisella ehdotuksella:
- Lopetetaan hirvivahinkokorvaukset kokonaan, systeemi ei toimi, eikä tule koskaan toimimaan.
- Rahoista vain pieni osa päätyy vahingonkärsijälle, pienet korvaukset vain ärsyttävät korvauksenhakijaa.
- On järjetöntä korvata nimellisellä pienellä summalla jo sattunutta suurta vahinkoa.
- Käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat tuhojen ennaltaehkäisyyn.
- Riistahallintolain 14 § edellyttää sekin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Karkea esimerkki miten se voisi toimia: Trico karkote on todettu toimivaksi. Jos Yksityinen metsänomistaja ostaa sitä suoraan, hinta on luokkaa 11€-12€/ litra (alv 0), ei onnistu.
Jos riistaorganisaatio ostaisi ison erän tukkuhinnalla suoraan valmistajalta voisi hinta olla luokkaa 5€ /litra. (ainakin Virosta saa 8€ /litra).
Käytetään vuosittain metsästäjiltä kerättävistä lupamaksuista, jotka on tarkoitettu vahinkojen korvaamiseen, esim. 5 milj.€ . Sillä voitaisiin ostaa suoraan Tricoa, saisi 1 000 000 litraa, jolla suojattaisiin vuosittain 100 000 ha taimikoita.

Metsästysseurat voisivat toimia ”vähittäiskauppiaina” ja jakaa Tricot tarvitseville ilmaiseksi. Fiksut imagostaan huolehtivat seurat voisivat myöskin ruiskuttaa talkoilla karkotteen niiden taimikoihin, jotka eivät pysty tai halua tehdä sitä itse.

On kaksi vaihtoehtoa: Joko pidetään hirvikanta niin alhaisena, ettei kohtuuttomia vahinkoja synny tai metsästyksen harrastajat ehkäisevät vahinkojen syyntymisen muulla tavoin. Pankaa toimeksi!
Tekijä
Planter

Teema Metsänhoito

Anton Chigurh 30.12.2016, 13:06

Nyt on planterilta jäänyt yksi nolla pois!

Tuoreita hirvituhoja on miljoona (1000000) hehtaaria. Toisekseen ei vahingonkärsijä ole velvollinen korvaamaan harrastelijoiden aiheuttamaa vahinkoa (käyttämään omaa aikaansa jonkun epävarman karkotteen levittämiseen). Tässä tarvitaan paljon järeämpiä keinoja syöpäläisten (holtittomat sorkkeläinlaiduntajat, 100000 yksilöä, 1,8% väestöstä) taltuttamiseen.

suorittava porras 30.12.2016, 13:28

Arkadianmäen ” harrastelijoita” on väestöön suheutettuna pikkuisen vähemmän , kun Antonin esittämässä asiassa .

Kuitenkin em ryhmän tekemiin päätöksiin on tyytyminen , vaikka kuinka tuntisi itsensä kaltoinkohdelluksi . ?

–’

”Planterilta ” kehittämiskelpoinen ajatus . Edellyttää kuitenkin aktiivisuutta molemmin puolin. Tiedon tarpeesta on tultava oikeaan osoitteeseen , jotta torjuntatoimissa päästään alkuun.

Jätkä 30.12.2016, 13:57

Oletkohan Anttoo lukenut ihan ymmärtämyksellä tuon Planterin tekstin niiltä osin kun hän puhuu hehtaareista? Minusta et ole ymmärtänyt jutun juurta.

Planter 30.12.2016, 14:55

Kyllä Antonin malli sopisi minullekin mainiosti. En vaan pidä realistisena, että esimerkiksi sudet hoitaisivat ongelman, ainakaan eteläisessä Suomessa.

Tässähän oli se optio, että jos ei itse ehdi tai pysty, niin holtittomat sorkkeläinlaiduntajat tekisivät homman ja Anton voisi haulikon ja suolapanosten kanssa vahtia, että työ tehdään kunnolla.

Pienillä uudistusaloilla (alle 5 ha?) tämä systeemi voisi jopa toimia. Lisäksi tarvitaan tietysti kannan pitäminen kohtuullisempana kuin nykyisin. Eikö kuitenkin periaatteessa olisi parempi, että holtittomat sorkkeläinlaiduntajat tavalla tai toisella yrittäisivät ennakolta ehkäistä viljelytaimien syömistä.

Metla: ”Talviaikaisella suojauskokeella oli havaittavissa erittäin runsasta syöntiä joka kohdistui sekä taimien latvaosiin että sivuoksiin. Kokeessa Trico-käsittely käytännössä esti taimen latvaan ja latvaoksiin kohdistuvat syönnökset ja huomattavasti vähensi myös sivuoksasyöntiä.”

pitkät neulaset 30.12.2016, 15:05

Intiaanit ampuvat karhuja mahaan ja haavakuume tappaa ajanoloon uhrin.

Tuskallinen kuolema. Toivottavasti ei samaa sovelleta hirvieläimiin.

Ihmisiäkin on tapettu ja skalpeerattu palkkiota vastaan. Ainut hyvä intiaani on kuollut intiaani periaatteella. Lääkettä ongelmiin saa monopoliliikkeestämme Alkosta. Muutama pullo viikonlopussa pitää verotulot hyvällä mallilla.

Korpituvan Taneli 30.12.2016, 15:26

Planteri eikö tricoakin varmempi vahingonehkäisykeino ole lyijy?

minä luopuisin kyllä lupamaksuistakin ja annettettaisiin lupia joka seuralle niin paljon kun haluavat.

tässä olisi sekin hyvä puoli että tulisi lopulta julki kuka niitä hirviä siellä metsässä suojelee, viranomaiset vai metsästäjät.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Visakallo 30.12.2016, 15:35

Neljä hirveä oli tänään syömässä samaa männyntaimikkoa kun poikkesin viereisellä harvennustyömaalla. Nyky-hirvet eivät ainakaan metsäkoneita ja autoja pelkää. Hirviseurueemme käytti tänä vuonnakin myös kaikki mahdolliset lisäluvat, mutta hirviä on aina vain enemmän.

Metsäkupsa 30.12.2016, 16:05

Vain jalan metsässä kulkevaa hirvet tääläkin pelkää.Olisiko heillä luontainen vaisto,että koneet eivät pyssyjä paukuta.Torjuntaan tiedetään aseet,eli enemmän ruutia käyttöön ja kiväärin piiput kuumiksi .Varma hirvikarkote .

Planter 30.12.2016, 16:07

Taneli: Ajattelin, että kun metsästäjät vuosittain rahtaavat 1 000 000 litraa lampaanrasvaa metsiin ja ruiskuttavat sitä käsiruiskulla pumppaamalla kahvasta 880 000 000 kertaa, kävelevät 100 000 miestyöpäivää ristiin rastiin (1 ha /päivä), ajavat autolla 5 miljoonaa kilometriä (jos taimikko keskim. 25 km päässä), kurkottelevat kuus.. eikun mäntyyn, pesevät ruiskut, keräävät kierrätykseen kanisterit ja muovit jne jne.. ja saavat palkaksi sen, että maksavat itse tästä kaikesta 5 000 000 €.

…….se voisi motivoida lyijyn käyttöön ja toisi ymmärtämystä miksi torjuntatyö ei ole metsänomistajille niin helppoa ja halpaa.

Visakallo 30.12.2016, 16:12

Jos vielä jää metsästäjille virtaa, niin raivaussahan kamppeihinkin voi myös tarttua ja kaataa hirvien ruoat maahan.