› Keskustelut › Metsänomistus › Vähäpuustoinen suo

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Vähäpuustoinen suo

    Lähetetty: 11.5.2020, 19:36

    Olisiko palstalaisilla näkemystä, mikä se on kymppipykälän muksinen puuton tai vähäpuustoinen suo. No sen puuttoman minä ymmärrän mutta se vähäpuustoinen on vaikeampi.

    Metsaan palvelun mukaan Portimolla on yksi kuvio, jossa on puuta 54 m3/ha. Se on merkitty sinisellä suojelukohteeksi.

    Montako mottia pitää pohjoisessa olla, että ei olisi kymppipykälän kohde.

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kuitupuunkasvattaja 11.5.2020, 20:42

    Taitaa Portimon suolla olla jotain muutakin suojeltavaa, jos olisi tullut joku suojeluun viittaava merkintä. Tuo puumäärä ei tunnu pohjoisen vähäpuustoiselta suolta.

    derHorst 12.5.2020, 06:41

    Metsäkeskuksesta kysäisemällä tuo varmasti selviää. Saattaa olla lain tai asetuksen valmisteluteksteissäkin jotakin mainintaa, tai sitten on puhtaasti kyse viranomaistulkinnasta.

    Oli miten oli, niin eihän tuommoisella suolla ole mitään taloudellista merkitystä. Pystykauppana kukaan ei osta, hankintana korjuukulut tulojen luokkaa eikä ojittamallakaan saisi tuottoa nousemaan kulujen suuruiseksi. Ympäristötukikohde, jos siihen sattuisi kelpaamaan.

    Jean S 12.5.2020, 10:17

    Onko Portimon kohde Metsään.fi:ssä metsälain 10 § mukainen kohde vai ”suositeltu” kohde?

    A.Jalkanen 12.5.2020, 10:25

    Metsälain vähäpuustoinen suo on kitu- tai joutomaata. 50 motilla hehtaarille osuisi varmaan kitumaaksi. ”Kitumaa on yleensä kivistä tai suoperäistä maata, jolla puuston keskikasvu on alle yksi kuutiometriä mutta vähintään 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa.”

    Nyt on ollut polemiikkia metsälakikohteiden pinta-aloista. Ei ole selvää tulkintaa siihen mikä on pienialainen. Jos siis kyseinen suo olisi paksuturpeinen ja jos vaikka haluaisi perustaa siihen turpeennostoalueen, suojelu- ja korvausasia selviäisi luvitusvaiheessa. Mitenkään muuten tuollaista kohdetta ei voi taloudellisesti hyödyntää. Korvaisiko ympäristötuki turpeen arvon menetyksen, siihen en osaa ottaa kantaa.

    metsä-masa 12.5.2020, 13:11

    Kitumaa, mäntyvaltainen ojitettu räme oli mielenkiinnon kohteena tuhkalannoitusta varten, kun kemeravaroilla tuettu toinen ojituskierros sai aikaan reippaan kasvuun lähdön männyn taimikossa, kuvio 4,3 ha ja puoleksi varttunut taimikko-T2 ja nuori kasvatusmetsä -02.

    Kemeraehdot taitaa sulkea pois ko. kohteen, kun suurin osa kuviosta puolukkaturvekangasta, kasvupaikka tulisi olla mustikkaturvekangasta, tuen arvo tuhkalannoituksena olisi ollut n. 165 € / ha.

    Ilman aikaisempia ojituksia 1975 ja 2005 tämäkin  olisi vähäpuustoinen suo, eikä niinkään hyvä hiilen sitoja, kuin nyt ja tästä eteenpäin !

     

    A.Jalkanen 12.5.2020, 13:23

    Hiilen sidonta -termi pitäisi oikeastaan kieltää, kun se johtaa helposti lukijan harhaan. Aina ei asiayhteydestä selviä, tarkoitetaanko sillä hiilivarastoa vai hiilinielua.

    Jos metsä-masan suota ei olisi ojitettu, se olisi edelleen melko hyvä hiilivarasto, eli metaanipäästöt saattaisivat kumoutua lievällä rahkasammaleen hiilensidonnalla. Varaston määrä riippuu alkuperäisen turvekerroksen paksuudesta.

    Nyt kun suo on ojitettu ja päästänyt runsaasti hiiltä ilmaan, todennäköisesti jopa enemmän kuin puusto on kasvanut, jatkotase riippuu puuston kehityksestä. Jos puuta haluaisi hakata ja saada pois ojitusinvestoinnin kuluja tuloina, saattaisi kannattaa jopa omalla kustannuksella tuhkalannoittaa.

    Puuki 12.5.2020, 14:22

    Taisi mennä niin Ojasen tutkimusten mukaan , että vanhoilla ojitusalueilla kun suo on muuttunut kangasturvemaaksi, ei  CO2-päästöjä välttämättä enää synny.  Silloin kannattaa kasvihuonekaasutaseen kannaltakin lisätä puun kasvua eikä mennä pilaamaan hyvää metsää ennallistamalla ja samalla lisätä metaanipäästöjä.    Puolukkaturvekangas on kyllä yleensä vielä hyvää puun kasvatusaluetta eikä silloin ole estettä kemerarahotuksellekaan ellei sitten ole puusto jostain muusta syystä esim. vajaatuottoista niin että terveyslannotuksella ei voisi sitä korjata.  Mistä tuo tieto on peräsin , että Ptkg ei kelpaisi tuettavaksi ?  Ptkg-luokiteltuja on I ja II -tyyppiä ja kumpikin käsittääkseni kasvaa hyvin puuta jos muuten on asiat kunnossa.      Lämpösumman pienuus ja liian heikkokasvuinen suotyyppi estää kunnostusojituksen tai sitten puuston liian vähäinen kasvu ed. ojituksen tai lannotuksen jälkeen.   Nevat on parhaasta päästä soita  petraamaan kasvuaan sopivan (tuhka)lannotuksen jälkeen.

    ChesterC 12.5.2020, 14:33

    ”Jos siis kyseinen suo olisi paksuturpeinen ja jos vaikka haluaisi perustaa siihen turpeennostoalueen, suojelu- ja korvausasia selviäisi luvitusvaiheessa. Mitenkään muuten tuollaista kohdetta ei voi taloudellisesti hyödyntää. Korvaisiko ympäristötuki turpeen arvon menetyksen, siihen en osaa ottaa kantaa.”

    Jos perustaa turpeenottoalueen, alue ei ole enää metsätalouskäytössä, jolloin metsälaki ja 10§ rajoitukset eivät ole voimassa.

    Portimo 12.5.2020, 15:45

    Portimo teki pari-kolme vuotta sitten hakkuuilmoituksen avohakkuusta.

    Metsäkeskuksesta soitettiin ja sanottiin, että hakkuuilmoituksen suhteen ei ole mitään huomautettavaa mutta heidän velvollisuutensa on ilmoittaa, että hakkuukuvio rajoittuu puuttomaan tai vähäpuustoiseen suohon, johon ei saa kajota.

    Sitä tässä vähän ihmetellään, kun puuta on kuitenkin metsaan.fi tietojen mukaan 54 mottia hehtaarilla.

    Kuitupuunkasvattaja 12.5.2020, 16:36

    Hakkuukuvio rajoittuu?  Eli siis hakattava kuvio on eri kuvio? Silloin vain huolehditaan, ettei käydä koneella vähäpuustoisella suolla. Selvittäisin vielä metsäkeskuksen kanssa tilanteen tarkemmin. Tai puun ostaja selvittää.

    Entäpä jos jättäisi hakkaamatta kokonaan ja vesitalous kuntoon + lannoitus? Jos siis on mäntyä, tuo 54 mottia olisi Portimon käsittelyn jälkeen 154 mottia.

    Jos joku väittää, ettei suopuustolla ole mitään arvoa, selvittäisin perusteita. Portimo on itse osoittanut, että aukkoinen 0-5 m hieskovikko on muuttunut ja muuttumassa koko ajan paremmaksi metsämaaksi. Siinä mielessä väitteet kannattamattomuudesta kannattaa tarkistaa, mihin ne perustuvat ja millaiseen puun hintaan.

    Olen nähnyt ojitusalueita ja tietyillä alueilla Suomessa yli 90% ojituksista on kannattavia. Saamattomia naapureita vain harmittaa, ettei ojia ole vedetty jo 50 vuotta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
1 2 3