Toisaalla keskusteluissa mainittiin kyläkoulujen kohtalo, lisäksi aiemmin täällä on arvuuteltu maaseudun autioitumisen vaikutuksia metsänhoitoon ja omistukseen. Löysin paikkatietoikkunasta mielenkiintoista infoa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi Valitkaa siellä karttatasojen alta väestöjakauma – demografia ja sieltä sitten napsitte väestöruutuaineiston 1km x 1km vuodelta 2018. Halutessaan vertailuun voi ottaa vuoden 2005 aineiston. Niin ja valitkaa se ruutuaineisto joka näyttää tilanteen värillisenä. Myös maastokartta kannattaa valita taustalle, se auttaa hahmottamaan tilannetta.

Vähiin on käynyt ihmiset maaseudulla. Katselin yhtäkin kylää, jossa mun lapsuudessa oli pari kauppaa, pankki jne, niin siellä asui enää 8 ihmistä vakinaisesti. Vuonna 2005 siellä asui vielä 21 ihmistä ja 80 luvulla tietenkin paljon enemmän. Koulu oli lopetettu jo aiemmin ja lapset kävivät samaa kyläkoulua kuin minä. Tämäkin koulu on lopetettu, ja nyt on uhan alla se koulu johon on siirretty ainakin kolmen lopetetun kyläkoulun oppilaat.

Tarkoitukseni ei ole nyt sanoa, että kyläkouluja tulee pitää hengissä väkisin. Maaseutu käy Pirkanmaallakin jo niin harvaanasutuksi, että ei vaan ole järkevää pitää kyläkouluja pystyssä. Unohtamalla kuntarajat hommaan voisi saada jotain tolkkua. Jos naapurikunnassa on kyläkoulu lähempänä, kannattaisi lapsia kuskata sinne eikä keskustaajamaan.

Pistän vielä oikein kuvan itä-ikaalisten tilanteesta: https://aijaa.com/IFSDAt Noistakin ruuduista iso osa sisältää yhden tai kaksi ihmistä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa metsille? Kertoo minusta vahvasti siitä, että metsänomistajat ovat kiihtyvällä vauhdilla (nuorehkoja) kaupunkilaisia. Metsillä ei ole heille samanlaista merkitystä kuin vaikka maanviljelijöille. Aktiivisille metsänomistajille tilanne luo varmasti haasteita. Ei esim.  ehkä olekaan enää muilla tien osakkailla intoa pitää teitä kunnossa.