Keskustelut Metsänomistus Väestökehitys ja metsät

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Väestökehitys ja metsät

    Toisaalla keskusteluissa mainittiin kyläkoulujen kohtalo, lisäksi aiemmin täällä on arvuuteltu maaseudun autioitumisen vaikutuksia metsänhoitoon ja omistukseen. Löysin paikkatietoikkunasta mielenkiintoista infoa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi Valitkaa siellä karttatasojen alta väestöjakauma – demografia ja sieltä sitten napsitte väestöruutuaineiston 1km x 1km vuodelta 2018. Halutessaan vertailuun voi ottaa vuoden 2005 aineiston. Niin ja valitkaa se ruutuaineisto joka näyttää tilanteen värillisenä. Myös maastokartta kannattaa valita taustalle, se auttaa hahmottamaan tilannetta.

    Vähiin on käynyt ihmiset maaseudulla. Katselin yhtäkin kylää, jossa mun lapsuudessa oli pari kauppaa, pankki jne, niin siellä asui enää 8 ihmistä vakinaisesti. Vuonna 2005 siellä asui vielä 21 ihmistä ja 80 luvulla tietenkin paljon enemmän. Koulu oli lopetettu jo aiemmin ja lapset kävivät samaa kyläkoulua kuin minä. Tämäkin koulu on lopetettu, ja nyt on uhan alla se koulu johon on siirretty ainakin kolmen lopetetun kyläkoulun oppilaat.

    Tarkoitukseni ei ole nyt sanoa, että kyläkouluja tulee pitää hengissä väkisin. Maaseutu käy Pirkanmaallakin jo niin harvaanasutuksi, että ei vaan ole järkevää pitää kyläkouluja pystyssä. Unohtamalla kuntarajat hommaan voisi saada jotain tolkkua. Jos naapurikunnassa on kyläkoulu lähempänä, kannattaisi lapsia kuskata sinne eikä keskustaajamaan.

    Pistän vielä oikein kuvan itä-ikaalisten tilanteesta: https://aijaa.com/IFSDAt Noistakin ruuduista iso osa sisältää yhden tai kaksi ihmistä.

    Mitä tämä sitten tarkoittaa metsille? Kertoo minusta vahvasti siitä, että metsänomistajat ovat kiihtyvällä vauhdilla (nuorehkoja) kaupunkilaisia. Metsillä ei ole heille samanlaista merkitystä kuin vaikka maanviljelijöille. Aktiivisille metsänomistajille tilanne luo varmasti haasteita. Ei esim.  ehkä olekaan enää muilla tien osakkailla intoa pitää teitä kunnossa.

  • Visakallo

    Olen suoraan sanottuna neuvoton tuon Tolopaisen kysymyksen edessä. Kaiken ilmasto- ym. hömpän läpi ei tahdo nähdä kunnolla. En muista koskaan aikaisemmin olleen vastaavaa, näin paljon todellisuudesta irtaantunutta aikaa. Ehkä 60-70-lukujen vaihteen taistolais-ajassa oli jotain samaa. Jos jotain pitäisi vastata, niin osan pitäisin ihan rahana ja osan sijoittaisin sellaiseen perusteollisuuteen, joka maksaa kohtalaista osinkoa.

    Jean S

    Olen miettinyt, että voisi jossain vaiheessa ostaa sijoitusasunnon – mutta esimerkiksi Baijerista tai Itä-Saksan puolelta. Tai Pohjois-Italiasta.

     

    Puuki

    Sijoitusasunnon ostaminen ulkomailta voi olla muuten hyväkin sijoitus mutta sen hoitaminen vaatii kuitenkin jonkun paikan päällä olevan silloin tällöin.   Eikä vuokrauksen säännöt ole muualla samanlaiset kuin Suomessa . Esim Ranskassa on vuokralaisella niin hyvät oikeudet, että vuokralainen saa asua vuokraa maksamatta vuosikausia asunnossa, jos ei jostain syystä saa muuta kämppää vuokrattua . 4 vuotta ilmaiseksi asuneen vuokralaisen ja vuokranantajan tapauksesta oli juttu lehdessä vähän aikaa sitten.  Siinä alkaa tuotto-odotukset hauhtua vuokraparoonilta, jos tuommoseen tilanteeseen joutuu.

    Mutta ei vuokranantajan ura ole välttämättä kovin kaksinen Suomessakaan.  Vanhoja kämppiä pitää korjata ja korjauskulut saattaa olla saman verran kuin koko kämpän arvo. Tai vuokralainen pitää ”omaa remonttia” ja jälkikorjauskulut jää vuokranantajalle.   Asunto-osakkeiden hinnan  laskeminen on nyt melko tavallista ainakin muualla kuin parhailla asuin alueilla pääkaupunkiseudulla.   Kyllä siitä vuokraushommasta on saanut paremman tuoton kuin nollakorkoisilla tileillä rahoja makuuttamalla vaikka hinnat on vähän laskeneetkin.  Yksi kämppä meni kaupaksi 2 viikossa siitä kun laitoin myynti-ilmoituksen vähän halvemmalla kuin mitä siitä aikoinaan maksoin.  Tosin asunto oli hyväkuntoinen ja hyvällä paikalla.

    jees h-valta

    Tolopan sijoitusinnosta sanoisin ettei aivan tarpeellista enää näillä vuosilla jossa oletan hänenkin kulkevan. Itse ainakin olen suht tilillä makuuttaja silloin kun ylimääräistä topeskaa sattuu lähituntumalla olemaan. En ainakaan suosittele vuokra-asuntohäsläämistä. Vähemmälläkin hermonsa saa ikäisä ihminen pilkkeiksi. Täällä Satakunnassa ei tuottokaan ole edes minkäänmoinen. Joskus olen harkinnut toisen loma-asunnon vuokrausta mutta ei sekään innosta kun juuri laitetut pinnat joka huoneessa ja uudet keittiö-kodinkoneet. Kun sinne sattuu pesiytymään vaikka tällainen muodikas nuori kannabiksen kasvattaja on koko huusholli pilalla. Kosteus ja haju turmelee kaiken.

    MJO

    Minusta asuntosijoittaminen ja niiden kautta tuleva vuokratulo on hyvä sijoitustapa muiden rinnalla.

    Itse pyrin hajauttamaan sijoitukseni pörssiosakkeisiin, vuokra-asuntoihin, indeksirahastoihin ja metsään, ML osuustilillä hyvin pieni osuus koko potista ja S-kaupan bonuksia ja käteistä en laske sijoitukseksi.

    Osakkeita ja indeksirahastoja pyrin hajauttamaan myös maantieteellisesti, ettei pistä ainakaan kaikkia munia samaan koriin.

    Tolopainen

    Kyllä tässä tehokasta peliaikaa on vielä vuosikymmeniä, jos menee geenien mukaan, isäukolle  lupasivat elinaikaa yli 100v, mutta  ei pitäneet lääkärin ennusteet. Tolopaiset ovat sitkeitä sissejä.

    Visakallo

    Muutamaa kuolinpesää aivan viime aikoina selvitellessäni olen tullut siihen tulokseen, että kaikki osapuolet pääsisivät helpommalla, jos kuollessaan ihmisen omaisuus mahtuisi yhteen muovikassiin.

    Tolopainen

    Toisaalta nykyisin on aika helppoa käyttää rahaa mihin huvittaa, kun ei tarvitse käyttää omia, vaan kaikki menee perikunnan varoista.

    A.Jalkanen

    Jos sijoittaa puoli milliä Mauritiukselle, saa kaupan päälle oleskeluluvan. Loma-asunnoissa on siellä hyvät tuotot. Välitystoimisto hoitaa kaiken, ja itse voi määritellä kuinka paljon asuntoa käyttää. Haittapuolensakin on: vain osa asunnoista on kaupan ulkomaalaisille, yleensä ne ovat kalliimmasta päästä, mutta ”resorteissa” on halvempiakin.

    Visakallo: juuri noin meille tulee käymäänkin. Ensin siirretään pääosa perillisille ja loput kulutetaan alati kasvaviin hoitomaksuihin.

    MJO

    Toisaalta nykyisin on aika helppoa käyttää rahaa mihin huvittaa, kun ei tarvitse käyttää omia, vaan kaikki menee perikunnan varoista.

    Toloppa taitaa olla melkoinen ”suvun diktaattori”.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)