Keväällä istutetussa kuusentaimikossa on jo melko paljon vadelman varsia ja pensaita. Kannattaako ne ajaa nyt syksyllä nurin raivaussahalla. Maapohja on rehevää, joten vadelma varret kasvavat jopa yli 2 metrisiksi.
Hakkuu syksyllä 2018. Hakkuutähteiden korjuu 2019 kevätkesällä, laikkumätästys kesällä, istutus osin syksyllä 2019 ja osin keväällä 2020. Vadelmaa oli jonkin verran jo hakatun metsän alla, vaikka puustoa oli yli 300 M3/ja.
Vedä vaan nurin. Jos haluat kasvattaa kuusta, niin saatat joutua pahimmassa tapauksessa uusimaan operaatio pari kertaa kesässä parina kolmena kesänä. Sen jälkeet voit katsella ylpeänä loistavasti kasvavia kuusia.
Meillä hirvet ovat joskus hoitaneet homman, jos vatun taimet eivät ole olleet kovin korkeita.
Minulle kävi kerran niin, että istutin kuuset hakkuuta seuranneena vuonna. Myyrät söivät taimet seuraavana talvena, joten istutin keväällä uudet. Seuraavanakin talvena myyrät söivät taimet, joten istutin taas uudet. Nyt oli vatukko päässyt vauhtiin, joten piti suojella taimia. Pahimmat kohdat perkasin 7 kertaa. Onneksi oli vain 0,3 ha:n kuvio.
Kun siis aloitat tänä syksynä ja jatkat alkukesästä, pääset kyllä lopulta niskan päälle.
Vadelman reikäperkaus lehdettömään aikaan taimien ympäriltä. Vuoden päästä taas sama urakka. Kuusi kyllä yleensä hengissä pysyy vatukossa, mutta pituuskasvu jää usein 5-10 cm. Vattuherkillä kuvioilla ei pidä lepovuotta pitää, kuten tässä on käynnyt. Itse hakkuutan puut, joko ennen elokuun alkua, tällöin ajavat risut syksyllä ja keväällä istutan , mättää talven alla alaantuneet, myös havupuunsiemeniä usein luonto antaa.
Talvihakkuun risut taasen ajetaan toukokuun aikana pois, jonka jälkeen muokkaus ja taimet ennen juhannusta maahan. Näin jää ”mahovuosi” välistä, joka auttaa yhden vuoden edun vatukon ja heinikon suhteen.
Syksyllä reikäperkaus, kuten edellä mainittiin. Meillä oli risut talven yli aukolla, että kuivuu ja tipahtaa neulaset/kävyt aukolle.
Tärkeää on myös keväällä käydä tarkistamassa taimet. Helposti erottuu vihreä, jos ei ole kasvillisuus vielä herännyt. Itse olen taimia pelastanut laittamalla ne esim. kiveä nojaamaan, jos on mennyt maata myöten.
Se on pahimmillaan mahdottoman tukahduttava rehu pienille ku-taimille. Eikun nurin. Oon tavallaan niittänyt ne pois ekana varhaisperkauksena nousevan koivun, pihlajan yms kanssa.
Kyllä ne kuuset yllättävän sitkeästi siellä vatukossa vain elävät. Se viisi senttiä kasvua vain on masentavan vähän joten auttaa kannattaa. Pelkkä polkeminen hiukan pois taimen päältä auttaa jo yhden kasvukauden. Eihän se raivauskaan paljon muuta auta. Rehevässä maassa vatukko kasvaa myös huikeasti.
Glyfosaatti on tehokkain tapa. Toiseksi tehokkain on tallominen, on sitten kysymyksessä vatukko tai pitkä heinä. Niittäminen vain synnyttää uuden, entistä hurjemman ryönän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.