› Keskustelut › Harrastukset › Uutta tutkimustietoa turpeennoston vaikutuksista vesistöihin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Uutta tutkimustietoa turpeennoston vaikutuksista vesistöihin

    Lähetetty: 2.5.2014, 20:27

    Geologian tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto selvittivät turvetuotannon vaikutuksia Keuruun Martinjärveen kaksi vuotta kestäneessä vertailututkimuksessaan. Kiistellyn Martinjärven valuma-alueella on viisi turvesuota, kun taas läheisen Iso-Kivijärven alueella turvetuotantoa ei ole. Kun järvien pohjasedimenttejä tutkittiin ja verrattiin, suuria eroja ei löytynyt.

    – Kiintoaineksen ja hiilen kertymä on kasvanut Iso-Kivijärvessä nelin–viisinkertaiseksi ja Martinjärvessä kolmin–nelin kertaiseksi, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen johtava tutkija Tommi Kauppila.

    Lopullista vastausta turvetuotannon vaikutuksista tulokset eivät Kauppilan mukaan kuitenkaan anna.

    – Siitä voidaan oikeastaan päätellä ainoastaan se, että tälläisiä merkittäviä, suurisuuntaisia vaikutuksia ei ole, mutta esimerkiksi turvetuotannon muut vaikutukset vedenlaatuun pitäisi tutkia muilla menetelmillä, Kauppila toteaa.
    Yle

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Suden jälki 22.5.2014, 16:14

    Turve kasvaa ehkä millin vuodessa, mutta kasvaa silti. Minusta se on silti uudistuva luonnonvara. Mielestäni uudistumattoman raja menee siinä kasvaako kivihiili, puu, tai turve. Puun kasvun voi nähdä jo silmillään. Siksi ilmaston kannalta on parempi ottaa pois turpeet ja istuttaa tilalle puita. Tämä alue jos saadaan tuottamaan happea, niin mikä olisi väärin. Tuleeko tulevaisuudessa joku sanomaan että viheralueita onkin liikaa. Nykyihmiselle vuoden ennustaminen on liikaa.
    Maapallo muuttuu aina, haluamme tai emme.

    Puun takaa 22.5.2014, 16:49

    Hyvä pojat! Nyt saadaan jo rakentavaakin keskusteluakin aikaiseksi.
    Kyllä tämä turvekammo vielä Suomesta hellittää, kunhan talouden realiteetit paljastuvat myös paksujen vihreiden silmälasien läpi.

    vänkäri 22.5.2014, 16:56

    Juu, nämä videonpätkät ovat paikallisen asukkaan viime kesänä kuvaamia. Kangasjärvi on matala, näillä main suurinpiirtein keskikokoinen järvi. Järveen laskee kaikkiaan n. 1400 hehtaarin turpeennostoalueen vedet, eli aika suurelta alalta. Turvetta on nostettu 70-luvulta alkaen ja nyt sitten 2013 keväällä muistaakseni Ropolansuolle rakennettiin kemiallinen ferrosulfaattia käyttävä puhdistusasema koekäyttöä varten. Sen tehon arveltiin riittävän alueelle eli noin 640 hehtaarin alalle.

    Jo heti samana kesällä asukkaat toimittivat vesinäytteitä tutkittavaksi. Syinä oli ollut nähtävästi kalojen katoaminen ja paikallisen maanviljelijän havainto,että vihannesviljelyalalla alkoi kasvaa sammalta järvivedellä sadetuksen jäljiltä.

    Näytteissä ilmeni, että veden ph-arvo oli 3 – 5 kun se normaalisti on seitsemän molemmin puolin. Rautaa eli ferroa oli yli kymmenkertainen määrä Kyyveteen verrattuna ja sulfaatin määrä oli myös kohonnut. Vapon omat velvoitenäytteet näyttivät samaa. Noissa arvoissa viihtyy enää levä ja sammal, joten ei ihme että vihannesviljelmät sammaloituivat.

    Luultavasti suolla olleet altaat ovat jossain vaiheessa tulvineet yli ja pohjaan painunut ferrosulfaatti on lähtenyt veden mukana laskuojiin. Ojat laskevat suoraan järveen, matkaa on muutamasta sadasta metristä yli kilometriin.

    En tiedä tuliko tästä mitään seuraamuksia kenellekkään. Vapon ympäristöluvassa ei oltu määritelty raudalle eikä sulfaatille ylärajaa. Sinänsä hyvä, että puhdistusmenetelmiä pyritään parantamaan. Ferroa on käytetty ainakin 80-luvulta taajamien jätevesien puhdistuksessa. Suollakin se pelaa, jos tulevan veden määrä pysyy aisoissa. Esim. rankkasateilla systeemi ei toimi, eikä oikein tällä hetkellä mikään muukaan. Lisäksi altaiden ylivirtausten ilmoitusvelvollisuudesta lipsutaan yleisesti.

    vänkäri 22.5.2014, 17:04

    Täytyy oikaista vielä Kurkea. VAPO on Suomen suurimpia maataloustukien nostajia. Näin maalla asuvana soisin sen mieluummin niille, jotka maataloudesta elävät.

    Puun takaa 22.5.2014, 17:17

    Maataloustuki on maksettu Vapolle ruokohelpen viljelyyn, mutta nyt sekin loppuu. Vapo myy viljelyyn otetut entiset turpeennostoalueensa tai palauttaa ne luonnontilaan.
    Kukaan ei varmastikaan täällä kiistä Vapon, eikä muidenkaan turvetuottajien vanhoja syntejä, mutta nyt vesiasioihin on ihan oikeasti ja tosissaan paneuduttu. Olisi järjettömyyden huippu lopettaa nyt turpeennosto Suomesta ja joutua siinäkin tuonnin varaan.
    Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa lisätä tuontia, sillä olemme jo muutenkin lähellä vararikkoa.

    vänkäri 22.5.2014, 17:38

    Kemiallinen puhdistus on taatusti parempi kuin vanhat mekaaniset systeemit, mutta ferrosulfaatti ei vakuuta koska sillä voidaan näköjään saada pahaa jälkeä aikaan jos olosuhteet pettävät.

    Pystykaivomenetelmä, jos nyt nimen oikein muistan, on toimiva ja vielä kotimainenkin. Tällä hetkellä en kuitenkaan tiedä sen olevan käytössä muualla kuin Kyyjärvellä.

    Ympäristövahinkoja sattuu jos jotain menee pieleen, näin kävi Umpillekkin Kaukaalla. Täällä kuitenkin jouduttiin konttorin puolella kaivamaan kuvetta vahinkojen korvamiseksi jo imagonkin takia. VAPOlla olisi juuri tässä paljon opeteltavaa.

    Pähkäilijä 22.5.2014, 17:39

    2011 VAPOn tytäryhtiö Suo oy oli suurin maataoustukien saaja

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288451023750.html

    2013 Keski-Suomessa vielä neljäntenä

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288650350154.html

    mikäköhän tuossa ruokohelvessä oikein se juoni oli kun sen polttoa ei taidettu tutkia kunnolla ollenkaan mutta viljelyä tuli tosi paljon. Siellä täällä näyttää olevan maatuvia ruokohelpien paalikasoja muistuttamassa taas yhdestä järjettömästä ajanjaksosta…

    http://yle.fi/uutiset/vapo_ruokohelpi_olikin_energiafloppi/5447274

    urbaanilegenda kertoo kun 130 m3 hakeautoon tehtiin ruokohelpikuorma tuli tavaralle painoa 12 tonnia… ei tarvinnu telipyöriä alas pudottaa ajeli sitten kuorma päällä tai tyhjänä

    Puun takaa 22.5.2014, 18:29

    Ruokohelpi on verrattavissa pieniläpimittaiseen energipuuhun.
    Ei siitäkään paljoa kiintoainesta ja sitä kautta lämpöä kerry.
    Samaa asiaa voisi pyöritellä myös lämpöketjun käyttöpäässäkin:
    Muistan kun joskus kymmenkunta vuotta sitten tuli buumi, että 200 m2 taloihin laitettiin sellaisia matkatelevision kokoisia peltisiä tulisijoja, ja ihmeteltiin sitten ensimmäisillä pakkasilla, miksei tupa pysy lämpöisenä!

    Puun takaa 15.6.2014, 19:37

    15.6.2014 Keskisuomalaisessa kerrotaan Jyväskylän kahden suurimman voimalan puupolttoaineen osuuden lisäyksestä.
    Maksimissaan puun osuus voidaan nostaa 70%:iin, ja loppu pitää olla joko turvetta tai kivihiiltä.
    Turvepula ja yli 2,5-kertaiseksi nostettu turpeen vero nostivat kivihiilen osuuden keskimäärin 13%:iin.
    Kivihiilen käytön lisäys ei ole tapahtunut sattumalta, vaan se on ympäristöministerin läpi ajama hallituksen poliittinen päätös.
    Uusien turvelupien lähes täydellinen jumiuttamin ja korotettu turvevero ovat täysin kotimaista alkuperää olevia järjettömiä poliittisia päätöksiä.

    vänkäri 16.6.2014, 14:47

    Pitänee taas vähän oikaista. Esim. Keljonlahti voitaisiin muuttaa kokonaan puulla käyväksi. Se vain vaatisi jo kolmannen muutoksen, mihin Jyväskylän Energialla ei taida nykyisellään pätäkkä riittää.

    Keljonlahti joutui siirtymään kivihiileen pitkälti turvepulan ja epäonnistuneen kattilavalinnan takia 2012. Joissain voimaloissa jouduttiin käyttämään jopa Afrikasta rahdattua pähkinänkuorimursketta. Tietysti kovaan hintaan. Kertoo aika pitkälti miksi turpeen käyttöä pidetään teollisuuden taholla lähinnä kalliina harrasteluna.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3