Kuuntelin Yle areenan Tiedeykkösestä uutta tutkimustietoa ojitetuista suometsistä.
Minkälainen vedenkäyttö eri puulajeilla on? En tarkistanut vielä. Onko luonto siinäkin viisas, että koivu pioneeripuuna hoitaa vesitaloudenkin oikealla tavalla?
heh, muistan kun ’näin naapurissa’-ohjelmassa joskus 70-80 luvulla oli juttua neuvostoliiton puunkorjuusta. kokopuita raahattiin pillarilla katkonta-asemalle. kommentaattoreina olleet suomalaiset metsurit kilvan totesivat että on hyvä menetelmä, tekee maapohjalle hyvää kun hinattavan puun oksisto ikäänkuin harjaa maanpinnan.
Vapolla oli venäläisiä pillareita paljon käytössä 70-80-luvuilla. Olivat kovia pelejä ns. Sataset ja Seitenvitoset. Reality-ohjelmat ovat tietenkin aina vain realityjä, mutta kyllä ohjelmien perusteella amerikkalaisten puunkorjuu on pääosin lapsenkengissä. Yksikään suomalainen saha ei ottaisi vastaan niitä vänkyräkuormia mitä siellä sahoille rahtaavat. Hyvä jos energiapuuksi täällä kelpaisivat.
Minulle uutta ja erittäin kiinnostavaa tietoa oli Kurki-nimimerkin mainitsemassa Matti Kärkkäisen kolumnissa karuista rämeistä. Se oli juuri sellaista tutkimustietoa, joka nykyään halutaan painaa villaisella ja Kärkkäinen olikin liittänyt kolumniinsa nykytutkijan erikoisen näkemyksen kyseisestä tutkimustuloksesta.
Katsoin nyt esitykset Hanasaaren seminaarista. Laurénin jälkeen oli Niina Riissasen esitys tulevasta Metkasta suometsissä. Metka-asetukset ovat aivan näinä aikoina valtioneuvostossa hyväksyttävinä. Esityksessä mainittiin muun muassa tukitasoista, että mitä suurempi suunnittelualueen pinta-ala, sitä suurempi osuus suometsän hoidon suunnitelmasta saadaan tukena (60-80 prosenttia). Suunniteltuihin vesiensuojelun toimenpiteisiin tuki voi olla 100 prosenttia.
Suunnitelmien laatijoita varten on laadittu Suometsän osaajat -koulutuspaketti.
Laurénin esityksessä mainittiin että jos ojitettu suo tuhkalannoitetaan, paremmin kasvava puusto ottaa todennäköisesti enemmän typpeä ja valumavesien typpipäästöt alenevat. Myös mainittiin että tuhkalannoitus on lähes aina puuntuotannonkin kannalta kannattavampi toimenpide kuin kunnostusojitus. Edelleen: rehevät ruohoiset korvet ovat tärkeimmät kohteet monimuotoisuuden, vesistöpäästöjen ja ilmastopäästöjen kannalta. Syvien ojien tarve liittyi uudisojitukseen, nykyään pyritään selviämään pienemmällä määrällä ojia ja matalammilla, mahdollisesti vain tarvittava osa kunnostusojituksessa aukaisten tai lisäten.
Ymmärtääkseni, ”RR:n kysymykseen: lehtipuut haihduttavat ymmärtääkseni selvästi enemmän vettä kuin havupuut. Hieskoivu on oikea valinta suolle tai hienojakoiselle kivennäismaalle.”
Voi se olla noin, mutta. mitkä erot puulajeilla on jos lasketaan runkopuun kasvu ja verrataan siihen? Kuinka paljon vettä tarvitaan kuution koivupuun kasvatukseen ja paljonko kuusen tai männyn? Eikö siitä olisi järkevämpää puhua kuin siitä että koivu haihduttaa enemmän mutta kumminkin kuutiot koivikon kasvussa tuppaa jäämään pienemmäksi kuin kuusen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.