Kuuntelin Yle areenan Tiedeykkösestä uutta tutkimustietoa ojitetuista suometsistä.
Minkälainen vedenkäyttö eri puulajeilla on? En tarkistanut vielä. Onko luonto siinäkin viisas, että koivu pioneeripuuna hoitaa vesitaloudenkin oikealla tavalla?
Sadanta on suurempi koko suomen alueella kuin mitä on haihdunta.
”Raudus kaipaa ilmavuutta maahan. Liika märkyys vie siltä elinkelpoisuuden. Samasta syystä savimaa voi olla vaikea koivulle ainakin, jos ojitus toimii heikosti. Jää liian tiiviiksi tuollainen maaperä.”
Tuo on täyttä totta ja sen vuoksi kun tuota eivät metsäasiantuntijat ymmärrä tai hyväksy syntyy miljoona tappiot joka vuosi.
”Yhtään uutta ojitusta ei pitäisi päästää laskemaan vesiä suoraan luonnonvesistöihin. Ojitusten tulee päätyä kosteikkoihin, laskeutusaltaisiin tai pintavalutuskenttiin. Kevätulvien aikaan voidaan sallia ylivaluminen vesistöön, mutta muuten virtaus ojituksista vesistöön pitää katketa. Lisäksi vanhat ojitukset, varsinkin laajoilta ojitusalueita tulevat pitäisi pikkuhiljaa eristää vesistöistä. Isoja ojitusalueita voitaisiin myös pilkkoa pienempiin alueisiin.”
Ongelman vertailukohdaksi olisi hyvä tietää myös ojittamattoman suon luonnollinen humushuuhtouma, kuinka suuri se on ja kuinka suuren lisäyksen ojittaminen tuo.
Ojitusalueen vedet voi myös ohjata sopivalle alempana olevalle suolle ja suovesille mahdollisimman pitkä kulkumatka esimerkiksi jokea seuraten omassa uomassa. Onnistuu tuossakin ohi virtaavassa joessa ja jokeen laskevissa puroissa, joihin tulee paljon ojituksen suovesiä.
Ei vaadi, jos toteutetaan eri-ikäisrakenteista eli metsän jatkuvaa kasvatusta, jota etenkin reheville ojitetuille turvemaille suositellaan. Jatkuvan kasvatuksen jäävä puusto (tutkimusten mukaan +120m3/ha) haihduttaa riittävästi turvaamaan luontaisesti syntyneiden taimien elinkelpoisuuden. Näille käyttökohteille ei suositella suuria hakkuualoja vesitaloudellisista sekä khk-päästösyistä. Huonotuottoiset karut turvemaat taas suositellaan jätettäväksi metsänkäytön ulkopuolelle, etenkin jos tuhkalannoituksellakaan ei katsota saavutettavan kasvuhyötyjä. Ojien kunnostuksen tukeminenhan loppui nyt lokakuun alussa ja metka tulee tukemaan suometsien hoitoa hyvin suunniteltuine vesiensuojelurakenteineen 100%.
Minkälainen vedenkäyttö eri puulajeilla on?
Suuri koivu voi juopotella jopa 1000l vettä vuorokaudessa, siksi hieskoivu on hyvä sekapuulisä turvemaille, sillä se kestää kosteutta, toisin kuin raudus, sillä näiden juuristot ovat hieman erilaiset: hieskoivulla pinnallisempi, kuin rauduksella, jonka vuoksi hies viihtyy huonosti vettä läpäisevillä kasvupaikoilla toisin kuin raudus, joka ei kasva maaperässä, jossa vesi seisoo, kuten soilla.
Erirakenteisen metsän kasvatus on mahdollista vain korpikuusikoissa, joita on pieni osa kaikista turvemaista. Ei kovinkaan suurta merkitystä kokonaisuudessa.
Turvemaiden II-tyypin kasvupaikoilla yleiset luontaiset kuusialikasvokset tarjoavat mahdollisuuden peitteiseen uudistumiseen ja siirtymisen eri-ikäiskasvatukseen. Pitkäaikaisia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kokeita ei ole tarpeeksi eikä olemassa olevista ole vielä tarpeeksi tuloksia, että voitaisiin antaa kasvatusohjeita kaikille puulajikasvupaik-
kayhdistelmille. Toistaiseksi kertyneiden tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että kivennäismailla jatkuvapeitteiset menetelmät, kuten poimintahakkuu, soveltuvat parhaiten kuusikoille.
Edellisestä tällaisia määritelmiä: ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus (lyhyesti jatkuva kasvatus) on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, vaan osa puustosta jätetään paikoilleen erilaisia tarkoituksia varten. Yksi niistä on siemenen tuottaminen, jotta metsään syntyy luontaisesti taimia eikä niitä tarvitse istuttaa”
Minustakin tuli nyt tuolla määritelmällä monissa kohteissa jatkuvan kasvatuksen harjoittaja.
Olis se paree notta ei lährettäs riekkumahan noiden nykyajan hömpöötysten kanssa. Ehroton eliitti pottumontusta ei ainakaan tykkää, ei sitten yhtään. Sieltä alkaa kohta makkia roiskua niiku ropelihin olis osunu.
Paree notta ei uusia eikä vanhoja kokeiluja vaan mielummin kaikki 1970-luvultansa. Olipahan sitten kyse mistä tahaansa.
Hyviä kommentteja edellä. Jiikoo kangasmetsissä toiminee parhaiten sekametsässä aikansa, kunnes käsissä on puhdas kuusikko, jossa se ei enää välttämättä toimi.
Rämemänniköiden osalta jiikoo lienee tosiaan vielä kysymysmerkki miten kannattaa toimia. Vaatiiko taimettuminen vaikkapa pohjaveden pinnan noston?
Tiedekulman webinaarissa 25.10. kello 17 alkaen voisi tulla lisävalaistusta asiaan. Mukana Markku Ollikainen, Raisa Mäkipää ja Annamari Lauren.
”Ei vaadi, jos toteutetaan eri-ikäisrakenteista eli metsän jatkuvaa kasvatusta, jota etenkin reheville ojitetuille turvemaille suositellaan. Jatkuvan kasvatuksen jäävä puusto (tutkimusten mukaan +120m3/ha) haihduttaa riittävästi turvaamaan luontaisesti syntyneiden taimien elinkelpoisuuden.”
En usko hetkeäkään, että suo pärjää harsintametsän puustolla ilman ojia. Kuvio saattaa pärjätä ilman ojien kunnostusta, mutta umpeen kasvaneetkin ojat on eri asia kuin ei ojia ollenkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.