Keskustelut Metsänomistus Uutta tietoa myyristä!

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Uutta tietoa myyristä!

    Ekologian ja evoluutiobiologian väitös paljastaa myyristä yllätyksen: eristyneillä saarilla parhaimmin menestyvät sisäsiittoisimmat yksilöt.

    Metsämyyriä tutkimalla toteutettu tutkimus osoittaa, että saarilla elävistä myyristä sisäsiittoisimmat lisääntyivät suuremmalla todennäköisyydellä kuin vähemmän sisäsiittoiset. Yhtenäisellä manneralueella elävissä metsämyyrissä samaa ilmiötä ei havaittu.

    Saarilla elävien myyrien on tultava toistensa kanssa toimeen, sillä poistuminen saarelta onnistuu ainoastaan talvisin. Kenties saariolosuhteissa tullaan toimeen parhaimmin omien sukulaisten kanssa, mikä puolestaan voi näkyä sisäsiittoisten myyrien lisääntymisetuna.

    Kaisa Rikalaisen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikon torstaina. Rikalainen tutki väitöstutkimuksessaan geneettisen monimuotoisuuden säilymistä, ja siihen vaikuttavia tekijöitä
    HS

  • Timppa

    Sitä olen ihmetellyt, että miksi pienpetojen lisääntynyt metsätys ei ole näkynyt niiden kantojen laskuna. Ovathan esimerkiksi hirvikannat laskeneet metsästyksen seurauksena. Siis tilastojen valossa näyttäisi pienpetojen metsästys lisäävän niiden poikastuottoa ja vahvistavan kantoja. Aika outoa. Pienpetojen vaikutus myyräkantoihin on sitten kyllä minimaalinen.

    Antonille tiedoksi. Kyllä ilves aikuisen ketun kiinni saa, kuten ilvestutkijat ovat todenneet. Ratkaisevampi kuitenkin on se, että ilves metsästää ketun pentuja. Tämä on ilvekselle helppoa, koska loppukesällä luonnossa liikkuvat kentupentueet pitävät yhteyttä huudellen. Sehän on ilvekselle kuin ruokakellon soitto.

    Ketun riviireistä. Samalla alueella saattaa asustaa useitakin kettuja. Jos se tyhjenee metsästyksen seurauksena, niin varsin pian alueelle ilmestyy uusi asukas. Siksi ketun reviiri on vähän kuin veteen piirretty viiva. Luonnollisestikin pentuja hoitavat ketul saalistavat lähitienoolla, joka voi olla vaikka tuo 500 ha.

    Anton Chigurh

    Hakee -> riistaweb -> riistakannat -> kettu -> runsausindeksi, ottaa vuodesta 1989 alkaen. Mitä mahtaa näkyä siinä oikeassa reunassa?

    Tuo timpan retostelu on lähinnä päänaukomista, täysin asiatonta, ja ennenkaikkea asiantuntematonta kuten muutamilla vaareillakin.

    Kyllä ketulla on reviiri. Sillä reviirillä ei ole talvella muita kettuja. Näädällä on elinpiiri. Se elinpiiri voi olla useammalla näädällä päällekkäinen. Näädänkin pääravintoa ovat myyrät.

    Lisäys: Olen minäkin todennut ilveksen saaneen aikuisen ketun kiinni. Mutta sillä ketulla oli kolme jalkaa. Siitä huolimatta ilves oli joutunut panemaan kaikki peliin: neljän metrin loikat.

    Timppa

    Aikanaan isä-vainaan kanssa pyydettiin tuollaisia punaruskeita elukoita, joilla oli pitkä valkopäinen häntä. Niitä kyllä kutsuimme ketuiksi. Mitähän ne lienevät olleen, koska ne käyttäytyivät toisin kuin Antonin kuvailema ketun reviirikäyttäytyminen?

    Ehkä ne olivat pyymetsoja???

    A.Jalkanen

    Ajantasaista, luotettavaa tietoa mm. ketun, näädän ja metsäkanalintujen kannankehityksestä löytyy sivulta:
    http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/

    Tiedoston nimi on ”Riistakannat 2011”.

    Nuo vanhojen muistelot nuoruuden jahdeista ovat arvokkaita. Vanhimmat kansalaiset muistavat, että sekä ketun että muun metsänriistan kannat olivat runsaat sotien jälkeen ja aina 60-luvulle saakka. Olisi kiva kuulla ihan määriä, jos joltain löytyy metsästyspäiväkirja, että miten paljon kettua saatiin saaliiksi vuodessa ja miten suurelta alueelta. Ja lisäksi, miten runsas oli ketun ja metsäkanojen kanta ennen viime sotia; oliko se runsaampi vai pienempi kuin sotien jälkeen?

    Kaikki muistelot ovat tervetulleita.

    Metsuri motokuski

    Itse olen havainnut että ilvesten runsastuminen on lisännyt metsäkanalintujen määrää. Tästähän oli myös kirjoitettu viimeisessä metsästäjä – lehdessä. Samoin täällä meillä, missä pienpetojen metsästystä ei rajoiteta, on supikoirien ja kettujen saalismäärät romahtaneet. Itse arvelisin sen johtuvan ilves- kannan suurentumisesta ja siitä että ilves kuten susikin poistaa muita petoeläimiä reviireiltään. Ilveksen kohteena ovat supikoirat ja myös kettujen pennut mikäli aikuiset ketut eivät saaliiksi jää. Se on hyvä että supikoirien ja kettujen vähetessä metsäkanalintujen poikueet ja munat jäävät paremmin rauhaan ja mahdollisuus kannan lisääntymiseen on olemassa.

    Pitäisköhän AC:n kummppaneineen ottaa ilves myös samanlaiseksi haittaeläimeksi kuin hirvi ?

    Puun takaa

    Anton on tuntunut olevan ulkona tästä ilves-asiasta, -miksi?

    Timppa

    Ilveksen vaikutus metsätalouteen on vahvasti positiivinen. Sehän pitää tehokkaasti metsäkauriskannan kurissa kuten tuossa Metsästäjä-lehdessä kerrottiin. Metsäkaurishan syö mielellään kuusentaimien vuosikasvaimia. Ilman ilvestä saisimme siis uuden tuholaisen. Luultavasti se metsäkauriin liha on hyvää. Ehkä kuitenkin kestää, ettei sitä saa, kun hirveäkin on tarjolla.

    Toisaalta se ilves pitää pienpetokannat kurissa, kuten tuolla edellä todettiin ja edistää näin kanalintukantoja. Kyllä teeripaistikin on hyvää.

    Siksi kannattaisi pitää ilveskanta mahdollisimman korkeana. Jäniksen metsästäjät ehkä kärsivät jäniskannan vähenemisestä. Mutta eihän heille saalis olekaan tärkeää. Jahtihan näyttää olevan sellaista, että päästetään koira irti ja mennään nuotiolle makkaralle. Näin ainakin ne porukat, jotka joskus meidän mailla vierailevat.

    6 m3

    ”Ilveskantojen kasvun hyötynäkökohtana todettiin, että ilves saalistaa kettuja ja supikoiria. Vaikutusten arvioitiin jo näkyvän joidenkin alueiden vahvistuneina metsäkanalintukantoina.”

    Metsästäjälehti 2/2013

    Toistolla tehoa!

    Mutta voi, voi. Tuokin on varmasti sorkkaeläinlaiduntajien salajuoni.
    Niinkuin koko lehti.

    Suden jälki

    TASAPAINO eri lajien suhteen merkitsee eniten. Jos jääkauden jälkeen selvinneitä lajeja ei metsästejä, niin tasapaino on lähellä.
    Tulokaslajit ottavat osansa ja muuttavat suhdetta. Silti niiden tuleminen on osa elämää. Tulokaslajit tuovat mukanaan erilaisia tulokkaita ja sekin on osa elämää ja siihen vain pitää sopeutua.
    Hirvikärpänen tuohdutti Suomalaisia 60 luvulla. Sen tuomat MUUT eliöt ovat mielenkiintoisempia. Putoamalla paskaan se sama levisi myyriin. Nämä bakteriolaaliset eläimet samalla pelastavat ihmisen ja samalla aiheuttavat vaaraa sairaille.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)