Onko tuo kurki tutkittua tietoa ettei pienpedot ja pöllöt muka voisi estää myyrähuippuja? Olen hiukan eri mieltä asiasta.
Ainakin voimakas lieventävä vaikutus koska myös pesiä tuhoutuu aina kun emomyyrä jää saaliiksi.

Siis myyräkantoihin vaikuttaa sisäiset tekijät, siis taudit ja loiset sekä ulkoiset, pedot ja sääolot.

Itsestään selvää on, että ne myyrähuiput lisäävät petokantoja.

Kuinka sitten petokannat vaikuttavat myyräkantoihin. Vaikutukset voivat ainakin teoriassa olla päinvastaisia. Pedot poistavat sairaita yksilöitä, jolloin taudit eivät pääse leviämään ja kanta kasvaa entisestään. Tai sitten pedot tassavat sen huipun. Kun ne huiput ja syklit vaihtelevat ja vielä osuvat eri vuosiin eri osissa maata, niin näyttää kyllä loogiselta päätellä, ettei pedoilla ole lopulta merkitystä koko asiassa vaan säätelevänä tekijänä on myyräkannan taudit. Esimerkisi tuo Kurjen havainto todistaisi mielestäni tämän puolesta.

<<<Omatoimisten myyränpyytäjien havainnot ovat tosi arvokkaita. Onko Kurki sinun taimikkosi pienpetojen metsästyksen piirissä? Ja mitä lajeja metsästetään?<<<

Itse en metsästä. Ketun jälkiä kyllä näkee näillä kulmilla Kainuussa ihan riittämiin.
Kärppää tuskin kukaan metsästää missään ja se on vielä ketunkin riistaa.
Eli pienpetojen kanta lienee aivan normaali.
Toissa kesänä eli 2011 täällä Länsi-Kainuussa oli peltomyyriä jonkin verran. Omilta taimikoilta pyydystin loukuilla luokkaa 20..30 kpl/ha peltomyyriä. Eli myyriä oli aika vähän.
Viime kesänä täällä ei myyriä käynyt loukkuihin.
Eli tänä ja ensi talvena omat taimikot eivät ole vaarassa.

Viitasaarella olen pitänyt loukkuja velipojan taimikoilla mielenkiinosta ja vuonna 2011 keväällä istutetulla kuusen taimikolla sitten osui runsaan myyräkannan aikaan mahdollisuus tutkia loukkupyynnin tehoa. Pyrin käymään noin kuukauden välein loukut tarkistamassa, mutta tietenkin näinkin pitkän matkan n. 250 km takana olevan taimikon tarkastusväli jää pakostakin liian pitkäksi, sillä syötit ehtii kuivaa ja homehtua jo viikossa.

Mutta myyriä sain loukuilla noin 350 kpl hehtaarilta, mikä määrä olisi riitänyt täystuhoon tuossa taimikossa, kun nyt tuli n.100 sadan taimen syönnit, jotka olivat etupäässä kesän vanhan taimen päätesilmun syönti. Nuo taimetkin kyllä kasvuun lähtee ja 90% taimista oli koskemattomia.
Ikävä huomio viime kesältä oli että loukkuihin kävi myyriä puolisenkymmentä ja se enteilee taas huipua tapahtuvaksi parin seuvaan vuoden aikana.
Kajaanissa oli myös viime kesänä loukkuja pyytämässä yhden ha alalla viime keväänä istutetulla mannytaimikolla.
Myyriä ei käynyt loukkuihin.

Kurjen ja muutamien muiden harrastama loukkupyynti on ihan pätevä keino selvittää kannattaako taimia istuttaa keväällä vai ei. Tosin taimet joutuu tilaamaan jo talvella, joten ennuste täytyy tehdä edellisen syksyn myyrätilanteen pohjalta. Kevätpyynnin perusteella voi miettiä syysistutuksia.

Varmaan pöllöillä yksinään tai edes lajiryhmänä ei ole suurta merkitystä myyrien kannalta. Mutta kaikkien pienpetojen yhteenlaskettu saalistus voi olla sitten toinen juttu. Varmuuden vuoksi ne voi jättää metsästämättä.

Pienpetojen metsästämättä jättämisellä ei ole myöskään haittaa metsäkanalinnuille, jos joku sellaista pelkää, koskapa lintukadon syyt ovat toisaalla:

http://www.luomus.fi/seurannat/talvilintulaskennat/artikkelit/100lajia/lajit.htm#12

Otso Huitu

Metsäntutkimuslaitos

Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana. Tämä on johtanut myyrien aiheuttamien metsätuhojen vahvaan kasvuun. Esimerkiksi talven 2005/2006 aikana myyrät aiheuttivat 2500-5500 ha:n tuhot metsäpuutaimikoissa. Vastaavat luvut seuraavan myyrähuipun jälkeen keväällä 2009 olivat jo 18000-20000 ha.

Lisäys:
Myyrät ovat ketun pääravintoa (Angelstam ym. 1984, Dell´Arte ym. 2007).

Supikoira on keskikokoisista petonisäkkäistä kaikkiruokaisin, ja sen pääravintoa ovat myyrät (Kauhala ym. 1999, Kauhala 2009).

RKTL:n saalistilastojen mukaan Suomessa metsästettiin 60-luvulla keskimäärin 24000 myyriä pääravintonaan käyttävää pienpetoa (kettu, näätä, supikoira, minkki, mäyrä), kun 2000-luvulla peräti keskimäärin 300000.