Keskustelut Metsänomistus Uutta tietoa myyristä!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Uutta tietoa myyristä!

    Ekologian ja evoluutiobiologian väitös paljastaa myyristä yllätyksen: eristyneillä saarilla parhaimmin menestyvät sisäsiittoisimmat yksilöt.

    Metsämyyriä tutkimalla toteutettu tutkimus osoittaa, että saarilla elävistä myyristä sisäsiittoisimmat lisääntyivät suuremmalla todennäköisyydellä kuin vähemmän sisäsiittoiset. Yhtenäisellä manneralueella elävissä metsämyyrissä samaa ilmiötä ei havaittu.

    Saarilla elävien myyrien on tultava toistensa kanssa toimeen, sillä poistuminen saarelta onnistuu ainoastaan talvisin. Kenties saariolosuhteissa tullaan toimeen parhaimmin omien sukulaisten kanssa, mikä puolestaan voi näkyä sisäsiittoisten myyrien lisääntymisetuna.

    Kaisa Rikalaisen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi viikon torstaina. Rikalainen tutki väitöstutkimuksessaan geneettisen monimuotoisuuden säilymistä, ja siihen vaikuttavia tekijöitä
    HS

  • Puun takaa

    Kertoivat uutisissa, että pöllöjä on kuollut tänä talvena myyrien puutteeseen. Mistä nyt pieni myyräkanta johtuu?

    6 m3

    Ruokapula oli pistänyt viirupöllön murtautumaan Heinolan lintuparantolan naakka häkkiin.

    Täällä Kainuussa oli n. kuukausi taapäin lapinpöllöjen ”kokoontuminen”. Useita pöllöjä samalla peltoaukiolla.
    Ilmeisesti olivat löytäneet katetun ruokapöydän.
    Komeaa kuultavaa lapinpöllön huhuilu, toivottavasti sitä vielä tänä keväänä kuulee. Useampana vuonna on lapinpöllö asustellut kesämökin naapurina.

    Puun takaa

    Myyräkanta on nyt ennätysalhaalla. Mihin on kadonnut palstalta kaikki myyrätietous?

    Timppa

    Kaikki Antonin ja myös tutkija Henttosen teesit ovat päätyneet romukoppaan. Ovat veikkoset samassa veneessä. Kaiketi kuitenkin soutavat eri suuntiin.

    Luonto on arvaamaton. Pedoilla ei myyräkantaan ole merkittävää vaikutusta. Onko sitten kehittynyt viime huipun aikaan uusia sairauksia. Niin luulen. Ne pitävät kannan kurissa, kunnes se tulee immuuniksi ja yhtäkkiä taas räjähtää. Yllätykseksi metsänomistajille ja myyrätutkjoille. Vuosi 2015 saattaa olla se vuosi. Pistäkääpä mieleen osuiko ennustukseni oikeaan.

    Syksyllä 2011 oli ainakin Pohjois-Lapissa aivan totkuttomasti myyriä ja sopuleja. Viime vuonna näkyi vain vanhoja polkuja. Kummallista sekin, että myyräkannat vaihtelevat eri tahtiin eri puolilla Suomea. Syksyllä 2011 ei Keski-Suomessa näkynyt myyrän myyrää.

    Kurki

    Kyllä Viitasaarella oli kesällä -11 metsämyyriä paikka paikoin paljon.
    Pyysin myyriä noin hentaarin kuusen uudistusalalta kesän ja syksyn aikana aina lumille asti 350kpl. Pientä tuhoa vielä tuli talvella, mutta ei anna aihetta täydennysistutuksiin. Viime kesänä samalta aukolta tuli pyydyksiin puolikymmentä myyrää eli kannnat olivat romahtaneet.
    Koska myyriä oli vielä noinkin paljon hengissä, niin ensi kesän jälkeen alkaa taas nousu ja ilmeseisesti huippu tulee jo kesällä 2014 tai sitten vuotta myöhemmin.

    Ennuste koskee tietenkin tuota aluetta Viitasaarella.
    Vaikka yleisesti jollain suuremmalla alueella 2011 ei ollut myyriä, se ei tarkoita sitä etteikö tuon alueen sisällä pienialasesti olisi myyrähuippuja.

    Pinsiön vaari

    Timpalta terävä analyysi myyräteeseistä. Sielläpä soutavat! Luonto näytti taas kerran arvaamattomuutensa. Ainakin metsämyyrien tuhoja ei näy nyt yhtään. Melkoisella alueella myyrät teki v 2009 mäntytaimikon latvoista ”härkimiä”. Omistaja laittoi ne matalaksi ja alue palvelee nyt maankaatopaikkana ja on siinä tietäkin sekä lastauspaikkaa. Ympäristön taimikoissa oli edellisen talven jäljiltä pari syöntikohtaa. Mutta nyt ei ainoatakaan. Myyrien kantaa rajoittavien tautien tutkinnassa olisi varmaan vielä tutkittavaa. Ovat sitten kunnon tutkijoita tai ”täpertäjiä”.

    Aukusti

    Kyllähän pedoillakin on merkitystä myyräkntoihin. Kun myyrät alkavat nousta aallonpohjasta, niin pedotkin alkavat runsastua kun ruokaa on tarjolla.

    Kun sitten tulee tauti niin myyrät alkavat vähentyä, pedoilla kanta korkealla ja ne syövät myyriä myöskin runsaasti. Myyrien vähentyessä pedot alkavat kärsiä ravinnonpuutteesta ja niin nekin alkavat kuolla nälkään. Siitä alkaa myyrien kanta jälleen kasvaa, kun petoja on vähän. Aaltoliikettä siis.

    Eräs tutkija kertoi, että jos kärppä ei saa ravinnokseen kahta nyyrää vuorokaudessa, niin se kuolee nälkään.

    Myöskin se, että myyriä syövien petojen tappaminen oikein kilpaillen, johtaa mielestäni ainakin osittain myyrähuipun nousuun.

    Myyräkadon aikaan jäljelläolevat pedot siirtyvät syömään maassa ja matalalla pesiviä lintuja, jänksiä jne. Kun helpommin ravinnoksi saatavia myyriä ei ole enää saatavilla.

    Sitten lintuharrastajat ihmettelevät, miksi lintuja on tavallista vähemmän, eikä pyssymiehetkään tahdo löytää tapettavaa tarpeeksi. He eivät sentään kuole nälkään!

    Anton Chigurh

    Harvoin törmää niin täydelliseen asiantuntemattomuuteen kuin tässä ketjussa. A siantuntemus on lumikkohypoteetikko henttosen luokkaa.

    On valitettavaa, että kirjoituksensa pystyy nykyisin poistamaan. Tämän ketjun kommentit tulisi lukita.

    Der Steppenwolf

    6 m3

    Hmm. Onkohan tutkijoilta jäänyt hutkimatta kuinka pahaa tuhoa varpuspöllö saa aikaan myyräkannoissa?
    Se mokoma kun pyytää myyriä varastoon. Aikoinaan kun niitä mökillä oli, niin mokama oli tehnyt myyrävarastoja linnunpönttöihin.
    Onkohan se uhka minkin, supin ja ketun kannanvahvuudelle?
    Löytyisiköhän asiasta mitään tutkimustietoa?

    Kurki

    <<<Hmm. Onkohan tutkijoilta jäänyt hutkimatta kuinka pahaa tuhoa varpuspöllö saa aikaan myyräkannoissa?
    Se mokoma kun pyytää myyriä varastoon. Aikoinaan kun niitä mökillä oli, niin mokama oli tehnyt myyrävarastoja linnunpönttöihin.
    Onkohan se uhka minkin, supin ja ketun kannanvahvuudelle?
    Löytyisiköhän asiasta mitään tutkimustietoa?<<<

    Varmassti näin on että pöllöt ja pedot käyttävät myyriä ravinnokseen.
    Mutta koskaan niitä ei tule olemaan niin paljon (silloin kun niitä eniten tarvittaisiin) luonnossa, että ne voisivat estää myyrähuippujen syntymistä ja myyrätuhoja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)