Keskustelut Metsänhoito Uutta ajattelua tarvitaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
  • Uutta ajattelua tarvitaan

    Mielestäni Suomi on jämähtynyt metsän kokonaisuuden hyödyntämisessä melkein kivikauden tasolle.Teemme nyt paperia, lankkua, vaneria ym, mutta emmekö näe kuinka paljon enemmän voisimme vielä metsästä vielä löytää. Siksi haluaisin että joku taho perustaisi oman ”kaikkein älyttömämmien ideoiden yksikön”, joka keräisi kaikki mahdollisimman typerät ideat, jotka kuka vaan ikinä keksii. Haluisin olla mukana siinä, koska Minulta niitä tulee niin että joskus voisi hävettää.
    Tosiasia on se ettemme tule olemaan kilpailukykyisä normaalin metsäteollisuuden saralla 30 vuoden päästä.
    Tärkein voimavara ei ole tutkijat vaan tavalliset ihmiset. Olen täysin varma jos tämänkin tekstin lukijat kutsuttaisiin ideariiheen ja annettaisiin vapaasti innovoida metsän mahdollisuuksia, niin siitä syntyisi ainakin yksi toimiva idea. Pienen muhimisen ja ajattelun vapautumisen kautta syntyisi ehkä 5 uutta toimivaa ideaa.
    Nyt puuttuu vain taho, joka haluaa tehdä sen.

  • Leevi Sytky

    Suen tassu on oikeilla jäljillä. Siitä se lähtee…

    Anton Chigurh

    Muuten hyvä idea, mutta ei toimi käytännössä. Kokeiltu on. Vaikka häiriköt ja typerät jurnuttajat eliminoitiin pois, niin ketään ei ollut tulossa.

    Kuitupuunkasvattaja

    Älytön idea 1:

    Väitän, että saisimme painuneilla turvemailla ja painuneilla auraus ja mätästysalueilla kasvaneille puille (ainakin männylle ja kuuselle) huomattavasti enemmän arvoa kuin jos samat puut käytettäisiin energiantuotantoon tai massanvamistukseen.

    Kiikkutuolinjalkoja ei ehkä kannata vielä kasvattaa tarkoituksella, mutta sopivista kohteista ne jo voisi kerätä erikseen talteen.

    Kuvaa ei valitettavasti ole vielä lopputuotteesta, mutta jossakin vaiheessa.

    Kuitupuunkasvattaja

    Älytön idea 2:

    Vanhaa puuta päätyy edelleen energiaksi tai kuiduttavaan teollisuuteen. Kaikki 150-200 -vuotiaat ja sitä vanhemmat puut kannattaisi jopa säästellä uusiin tulevaisuuden tuotteisiin kuin polttaa tai kuiduttaa.

    Moni mahtava tukki raakataan vikaisuuksien vuoksi pois. Väitän, että saisimme näillekin julmasti lisäarvoa toimimalla toisin.

    jees h-valta

    Antonin kanssa ehottomast samaa mieltä. Liian vanhakantaista ja juuttunutta. On kuin vanhaa jumittanutta pihakaivopumppua nytkyttäis. Ei tuu tippaakaan vaikka kuin puristais.
    Eikä noita metsäteollisuuden kehittäjiäkään saa enää mihinkään innostumaan. Kun siinä menee kuitenkin muutama vuosi ennen kuin se pörssikurssi ampaisee uuden myötä nousuun. Ja se on liikaa se. Himasen kaas samaa mieltä myös. Henkinen tyhjiö on todella raskas ja kapitaali liian paskan ahne.

    Leevi Sytky

    Jesselle muutama pinna Himasen ”tutkimuksen ymmärtämisestä”. Eräät jopa tuomitsivat tutkimuksen lukematta sitä.

    Suden jälki

    JOS Metlan 1 000 ihmisestä edes muutama keskittyisi tähän asiaan, niin olisiko se pois jostain. Ilmeisesti koko Suomi on juuttunut eräänlaiseen ajatustyhjiöön. Uusia ideoita kaivataan, mutta samalla ne tyrmätään ”älyttöminä”. Nyt pitäisi muuttaa ajatustamme enemmän uusiin ideoihin eikä ihmisten mollaamiseen. Sama aika siinä menee kuitenkin. Miksei siis kerrota avoimesti ajatuksistamme myös muille.Se ei ole muilta pois. Yhdessä 1 000 lukijaa on varmasti enemmän innovatiivinen kuin yksinpuhuja. Edelleen tärkein asia on se että avaa sielunsa Suomalaiselle metsälle ja KATSELEE ja KUUNTELEE sen toimintaa ja elämää.Haluaisin innostaa myös luonnonsuojelijoita tutkimaan ja edistämään Suomalaisten tuotteiden markkinointia. Ihminen aina luulee tietävänsä kuinka metsä toimii, mutta väitän että olemme vasta avanneet ulko-oven ja olemme astumassa ekalle kynnykselle.

    MaalaisSeppo

    Uutta ajattelua kyllä tarvitaan sekä puun kasvattamiseen, että hyötykäytön kehittämiseen. Kasvattamispuolelle on laitettu ja laitetaan yhä kyllä liikaakin resusseja suhteessa hyötyyn. Uutta ajattelua voisi olla, että siirretään puun kasvattamisen tutkimusresusseja puun hyötykäytön kehittämishommiin. Nythän resussit painottuvat alkutuotannon tutkimukseen. Eihän tässä ole mitään järkeä. Resussien esim. puolittaminen kasvatuspuolelta toisi uutta vipinää ja ajattelua ko. porukkaan.

    sivullinen

    Minua säännöllisesti nyppii yksi asia, kun ostan pieniä määriä sahatavaraa eli tyypillisesti ”muutaman kakkosnelosen”. Asia on se, kuinka surkean laatuista tavaraa yleensä on kaupan. Usein puutavara, varsinkin kuusi, on kuin balsaa. Sellaista höttöä, johon ei tee juurikaan mieli kiinnittää mitään raskaampaa edes ruuveilla.

    Nykyisillä pääpuulajeilla vuosiluston optimipaksuus on noin 1,5 mm, koska silloin kesäpuun osuus on suhteessa suurin verrattuna kevyempään kevätpuuhun. Liian usein olen törmännyt sahatavaraan, jossa lusto on 6 mm ja ylikin ja kevätpuun osuus on ylisuuri.

    Puun arvo pitäisi oikeastaan määritellä painon ja mahdollisesti tilavuuden eikä pelkän tilavuuden mukaan. Lisäksi hiilinielun arvioimisessa massan eikä tilavuuden kasvatus on ratkaiseva.

    Vaikka en kannatakaan syötäväksi tarkoitettujen kasvien geenimanipulointia, niin puulajien jalostaminen vaikka geenejä muokkaamalla olisi minusta harkinnan arvoinen asia. Tarkoitan esim. sitä, kuinka kevätpuun tiheyttä saataisiin nostettua, mutta siten, että myöskään tilavuuskasvu ei pienenisi. Toisin sanoen pitäisi löytää / kehittää nopeakasvuisia puuyksilöitä, joiden puuaineksen tiheys olisi mieluummin ao. puulajin ylärajoilla kuin alarajoilla.

    raivuri

    Näin on!
    Välillä tällä alalla törmää kyllä todella vanhaan ajatteluun. Suvun aikoinaan perustama tervaleppä viljelmä tyrmättiin täysin. Hyvä kun ei ollut neuvojat tallomassa niitä maahan. Nyt minä olen jo ensimmäiset laadukkaat tyvet saanut tuolta myydä puusepille.

    Mutta sitten asiaan:
    Mahtaako Metla olla tehnyt tutkimuksia seuraavista aiheista:
    1. Onko mahdollista jalostaa hirville kelpaamaton mänty/rauduskoivu?

    2. Onko mahdollista saada männyn vuoden koko kasvu saada kohdistettua samaan kasvaimeen? Nythän jos on kylmä kausi välissä niin se lopettaa kasvun. Kun lämpötila nousee niin se aloittaa uuden kasvaimen.

    3. Olisiko mahdollista jalostaa juurikäävälle kelpaamaton kuusilajike?

    Jos on tutkittu niin hyvä on, jos ei niin syytä olisi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)