Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 151)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • Visakallo Visakallo

    Jospa käännettäisiin systeemi kokonaan toisin päin: Jokaiselta metsästäjältä kerättäisiin vuosittain kohtuullisen pieni metsästysmaksu, ja niistä varoista jokaisesta kaadosta maksettaisiin heille kaatopalkkio. Silloin alkaisi hirvien määrä asettua sopivalle tasolle, tihentymät hävitä, eikä salametsästykseenkään olisi juuri motivaatiota.

    mehtäukko

    Tai jospa ajateltaisiin asia todellisuuden pohjalta. Kaikkea riistaa hallinnoi valtio, kaikkea metsästysoikeutta maanomistaja. Ne joilla on metsästysmaata, täytyisi olla perustellumpi oikeus hallita esim. hirvimääriä ja hinnoittelua. Riistan tihentymillä kärsittäminen paikallisilla esim. hanhien ja hirvien muodossa on irvokasta aluepolitiikkaa ja virkamiesmielivaltaa.

    Maattomien ja vieraiden tulisi maksaa koko lystistä ”ostopalveluna” markkina-ehtoisesti.

    Gla Gla

    AJ: ”haitat olisi helpompi hyväksyä.”

    Minusta lähtökohtana uusiutuvan kotimaisen raaka-aineen tuotannossa (perusedellytys kestävälle kehitykselle) ei voi olla, että jonkun harrastuksesta aiheutuvat haitat voitaisiin hyväksyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä puheenvuoro mehtäukolta. Nykyisessä systeemissä ainut vaikutuskeino mikä maanomistajalla on: vuokrata maansa tai ei vuokrata. Vuokramies sitten tekee tai on tekevinään kannanhallintaa, mutta siihen päätöksentekoon maanomistaja ei enää pääse mukaan – ainakaan kaikilla alueilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Nyt jotkut tuhlaavat ruutia harakoihin. Jos hirvitiheys mahdollistaa vain yhden pyyntiluvan/ 1000 , ollaan tilanteessa josta ei kantaa tarvitse alentaa . Näin meillä ja monilla muilla . Yleinen puheenaihe eri yhteyksissä on ollut ,että nyt on säästettävä naaraat . Tämä on se signaali ,jonka perusteella metsästäjät alentavat metsästyspainetta sanoivat muut mitä tahaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eri alueilla on eri tilanne; ongelmat ovat keskittyneet valkohäntäpeuran tihentymäalueelle. Siellä pitää saada muutosta aikaan.

    Gla Gla

    Ylen sivuilla olevassa uutisessa toteaa visakoivukasvattaja Kangasalan tilanteesta näin: ”Jos ei niitä suojaa aidalla niin hirvet, peurat ja kauriit käy syömässä koivun taimet ihan hyvin nopeasti. Kokemusta on, toteaa Hirvonen.”

    https://yle.fi/uutiset/3-12635315

    Suorittavan edustamaan ajatteluun tarvitaan tosiaan muutosta.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos kanta-arvio antaa tuloksen ,että metsästettävän kannan määrä on yhden pyyntiluvan verran/1000ha, ei metsätyspainetta lisätä . Oli aikoja,pitkiäkin, kun ko lukema oli jopa 5 /1000ha. Pitkään 2-4. Mitään syytä höyrytä hirvikannan leikkaamisesta ei suurimmassa osassa maata ole . Nyt metsästetään korkeintaan tuotto .

    Timppa

    Tuossa edelläkin paistaa valitettavasti toisaalta sellainen näkemys, että hirvet odottavat vain metsänreunassa ampujaa ja lihanhimoiset metsästäjät vain kasvattavat lihakarjaansa siellä maanomistajien omistamilla laitumilla.

    Olen metsästänyt hirviä 60 vuotta ja tiedän, ettei se homma ole aivan helppoa ja hirvet myös liikkuvat alueelta toiselle.

    Peurojen osalta tilanne onkin aika lailla kuvaamani kaltainen massiivisine talviruokintoineen.

    Tietysti hirvien kanssa on joskus ongelmia ja niihin olisi syytä löytää toimivia ratkaisuja.

    Gla Gla

    ”Jos kanta-arvio antaa tuloksen ,että metsästettävän kannan määrä on yhden pyyntiluvan verran/1000ha, ei metsätyspainetta lisätä .”

    Tämä on tiedossa. Juuri siksi on tarve muuttaa ajattelutapaa. Lähtökohtana pitäisi olla hirvistä johtuvat ongelmat, ei alakanttiin lasketun kanta-arvion tulos.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 151)